Myos Hormos
Myos Hormos (m.kreik. Μυὸς Ὅρμος, myös Ἀφροδίτης Ὅρμος, Afroditēs Hormos; lat. Myus Hormus, Veneris Portus)[1] oli antiikin aikainen kaupunki Egyptissä. Se sijaitsi Punaisenmeren rannalla ja sijoitetaan nykyiseen Quseir el-Qadimiin.[2][3][4][5] Myos Hormos oli merkittävä kauppasatama hellenistisellä ja roomalaisella kaudella, ja sieltä käytiin kauppaa erityisesti eteläisempään Afrikkaan, Arabiaan ja Intiaan.[6][7]
| Myos Hormos | |
|---|---|
| Μυὸς Ὅρμος | |
| Sijainti | |
  Myos Hormos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Egypti |
| Paikkakunta | Quseir el-Qadim (Quseir al-Qadim), Al-Bahr al-Ahmar |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 200-luku eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
Ptolemaiosten valtakunta Rooman valtakunta |
| Alue | Egypti |
Maantiede muokkaa
Myos Hormos sijaitsi samannimisellä niemellä Egyptin Punaisenmeren puolisella rannikolla eli kyseisen meren länsirannalla,[2][8] suunnilleen samoilla leveysasteilla kuin Koptos lännempänä Niilin varrella. Kaupungilla oli luonnonsatamalahti, jonka koko oli noin 700 × 200 metriä (14 hehtaaria). Nykyisin se on kutistunut huomattavasti pienemmäksi liettymisen seurauksena.[7] Strabonin mukaan kaupungin edustalla olisi ollut kolme saarta,[9][10] mutta tämä saattaa olla virhe, joka on viitannut Leuke Komeen (nyk. ʿAjnuna) Punaisenmeren toisella puolella.[11]
Kaupunki sijoitetaan nykyiseen Quseir el-Qadimiin (”Vanha Quseir”) noin kahdeksan kilometriä pohjoiseen El Quseirin (El Qoseir) kaupungista.[6][10] Kaupungista kulki karavaanitie Koptokseen.[2] Reitti kulki pitkin nykyisin nimellä Wadi al-Hammamat tunnettua wadia, ja sen pituus oli noin 180 kilometriä.[6] Etelämpänä samalla rannikolla sijaitsi toinen satamakaupunki Berenike. Periplus Maris Erythraei mainitsee niiden väliseksi etäisyydeksi 1 800 stadioninmittaa.[6]
Historia muokkaa
Myos Hormoksen perusti oletettavasti kuningas Ptolemaios II (hallitsi n. 285–246 eaa.).[12] Hän teki siitä pääsataman Egyptin ja Intian väliselle kaupalle. Tässä kaupunki ohitti Arsinoen, joka sijaitsi pohjoisempana. Tarkoituksena oli lyhentää hankalaa purjehdusta pitkin Punaisenmeren rannikkoa.[2] Kaupungin kreikankielinen nimi voisi tarkoittaa ”Hiirisatamaa”,[2][5] mutta toisen ehdotuksen mukaan se olisi tarkoittanut ”Simpukkasatamaa” (sanasta μύειν, myein, ”sulkea”), sillä alueella on paljon simpukoita. Myöhemmin kaupungin nimeksi vaihdettiin Afroditēs Hormos eli ”Afroditen satama”, mutta vanha nimi säilyi silti yleisemmin käytössä.[2]
Kaupunki kukoisti Egyptistä eteläisempään Afrikkaan sekä Arabiaan ja Intiaan suuntautuneen kaupan ansiosta. Antiikin lähteiden perusteella Afrikkaan ja Arabian niemimaan eteläosiin matkalla olleet laivat lähtivät satamasta yleensä syyskuussa, jolloin alueella puhalsi tasainen luoteistuuli, ja palasivat toukokuussa. Intiaan matkalla olleet laivat lähtivät heinäkuussa, ja jos ne ehtivät ulos Punaiseltamereltä ennen syyskuun alkua, niillä oli monsuunituulet takanaan lähes kolmen kuukauden ajan. Purjehdus ulos Punaiseltamereltä kesti yleensä noin 40 päivää.[2]
Myos Hormoksesta tavarat kuljetettiin Koptokseen karavaanitietä pitkin, mihin meni noin 7–8 päivää, ja sieltä edelleen Niiliä pitkin pohjoiseen. Kuljettamiseen käytettiin kameleita. Alun perin karavaanit kuljettivat tarvitsemansa veden mukanaan, mutta myöhemmin reitille perustettiin karavaaniasemia (stathmoi, hydreumata), joihin kaivettiin kaivoja tai kerättiin vähäistä sadevettä.[2]
Lopulta Bereniken kaupunki ohitti Myos Hormoksen kaupassa, sillä sen sijainti oli vielä suotuisampi etelään suuntautuneen kaupan kannalta. Antiikin lähteistä Agatharkihides (116 eaa.) ja Diodoros Sisilialainen mainitsevat Myos Hormoksen, mutta eivät vielä Berenikeä. Strabon mainitsee jo Bereniken, mutta antaa ymmärtää Myos Hormoksen olleen tärkeämpi. Plinius vanhempi sen sijaan mainitsee Myos Hormoksen enää vain ohimennen.[2][1] Kaupunki taantui lopullisesti viimeistään 200-luvun alussa merikaupan vähennyttyä levottomien aikojen vuoksi.[7] Paikka asutettiin uudestaan arabiajalla 1100/1200-luvulla, ja toimi sen jälkeen jälleen satamana 1500-luvulle saakka.[12][11] Tämän jälkeen asutus siirtyi El Quseiriin.[7]
Myos Hormoksen sijainti oli pitkään arvoitus.[10][12] Kaupunki sijoitettiin pitkään paljon pohjoisemmaksi nykyiseen Abu Sha'ariin[2][5] muun muassa perustuen Klaudios Ptolemaiokseen.[12][13] Sieltä löydettiin kyllä roomalaisaikaisia linnoitteita 300-luvulta, mutta ei juurikaan merkkejä satamasta.[12]
Arvoitus ratkesi, kun Quseir el-Qadimissa suoritettiin arkeologisia tutkimuksia vuosina 1978–1982, sillä sitä luultiin Ptolemaioksen mainitseman Leukos Limenin satamakaupungin paikaksi. Vuonna 1993 Southamptonin yliopiston tutkijat kuitenkin esittivät, että paikka onkin Myos Hormos. Tämä varmistui vuonna 1994, kun Koptoksesta (eli nykyisestä Qiftistä) nykyiseen El Quseiriin johtaneen antiikin aikaisen reitin varrelta löydettiin kahdeksan ostrakonia, jotka osoittivat selvästi, että tien toisessa päässä ollut kaupunki oli Myos Hormos. Quseir el-Qadimissa suoritettiin kaivauksia tämän jälkeen vuosina 1999–2003.[6][12][10]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Quseir el-Qadimin arkeologisen kohteen koko on noin 10 hehtaaria.[12] Myös kaupungin paikalta on löydetty ostrakoneja sekä papyrus, jotka mainitsevat Myos Hormoksen nimen. Lisäksi tutkimukset ovat vahvistaneet, että antiikin aikainen tie päättyi nykyiseen Quseir el-Qadimiin eikä El Quseiriin.[6][12][10] Paikalta tehdyt antiikin aikaiset löydöt ajoittuvat kuitenkin pääosin roomalaiselle kaudelle 1. vuosisadalta 200-luvulle jaa.[6][5] Siksi on ehdotettu, että alkuperäinen Ptolemaiosten aikainen Myos Hormos olisi sittenkin voinut sijaita hieman etelämpänä El Quseirin paikalla.[5]
Kaivauksissa on löydetty kaksi suurta rakennusta, joista käytetään nimiä Rakennus A ja Rakennus B. Rakennus A on tulkittu horreumiksi eli varastorakennukseksi. Sen koko on noin 28 × 36 metriä. Rakennus B tulkittu hallinto- ja puolustusrakennukseksi (castellum). Sen koko oli noin 75 × 52 metriä, ja siihen kuului myös pieni temppeli. Kaupungissa ei ollut muureja. Löydöksiin lukeutuu myös sataman jäänteitä sekä roomalaiselta että arabiajalta.[11]
Esinelöytöihin lukeutuu suuri määrä kaupankäynnistä todistavaa keramiikkaa sekä muun muassa tuontitekstiilien ja -puutavaran jäänteitä. Keramiikasta suuri osa on amforoita Niilin laaksosta, mutta löytöihin lukeutuu myös muun muassa intialaista keramiikkaa. Seudun kuivien olosuhteiden vuoksi myös orgaanisia materiaaleja on säilynyt suhteellisen hyvin.[12]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 3.39; Strabon: Geografika 16 s. 760–781 (16.4.4-17), 17 s. 815; Klaudios Ptolemaios: Geografika 4.5.14, 8.15.18; Periplus Maris Erythraei s. 1, 6, 9, 11; Agatharkhides s. 54; Plinius vanhempi: Naturalis historia 6.29.33.
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Myos-Hormos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Myos Hormos? Pleiades. Viitattu 7.12.2020.
- ↑ Myos Hormos (Red Sea) 10 Quseir al Qadim - Μυός όρμος ToposText. Viitattu 7.12.2020.
- ↑ a b c d e Myos Hormos (Quseir el-Qadim) Trismegistos. Viitattu 7.12.2020.
- ↑ a b c d e f g Blue, Lucy: Port of Myos Hormos and its Relations to Indo-Roman Trade OpenEdition Books. Viitattu 7.12.2020.
- ↑ a b c d Blue, Lucy: Locating the Harbour: Myos Hormos/Quseir al‐Qadim: a Roman and Islamic Port on the Red Sea Coast of Egypt 23.5.2007. Wiley Online Library. Viitattu 7.12.2020.
- ↑ Pomponius Mela: De situ orbis 3.8.7.
- ↑ Strabon: Geografika 16.4.4-17.
- ↑ a b c d e Myos Hormos Nabataea.net. Viitattu 7.12.2020.
- ↑ a b c Whitcomb, Donald: Quseir al-Qadim and the location of Myos Hormos. Topoi. Orient-Occident, 1996, 6. vsk, nro 2, s. 747–772. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g h i Blue, Lucy: Myos Hormos/Quṣeir al-Qadīm. A Roman and Islamic port on the Red Sea coast of Egypt — A maritime perspective. (Papers from the thirty-fifth meeting of the Seminar for Arabian Studies held in Edinburgh, 19-21 July 2001) Proceedings of the Seminar for Arabian Studies, 2002, 32. vsk, s. 139–150. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 4.5.8.
Kirjallisuutta muokkaa
- Blue, Lucy: Myos Hormos – Quseir al-Qadim. Roman and Islamic Ports on the Red Sea. Volume 2: Finds from the excavations 1999–2003. BAR Publishing, 2011. ISBN 9781407308630.