Mykola Kostomarov

Mykola Kostomarov, ukr. Микола Костомаров; kirjailijanimiä: Jeremija Halka ukr. Єремія Галка ja Ivan Bogutšarov ukr. Іван Богучаров, (16. toukokuuta 1817 Jurasivka, Ostrohozken piiri, Voronežin piiri19. huhtikuuta 1885 Pietari) oli ukrainalainen historioitsija ja kirjailija.[1]

Mykola Kostomarov
Mykola Kostomarov Ivan Bogutšarov
Mykola Kostomarov
Ivan Bogutšarov
Henkilötiedot
Syntynyt16. toukokuuta 1817
Jurasivka, Ostrohozken piiri, Voronežin piiri
Kuollut19. huhtikuuta 1885 (67 vuotta)
Pietari
Ammatti kirjailija, historioitsija
Kirjailija
SalanimiJeremija Halka,
Tuotannon kieliukraina, venäjä
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

ElämänvaiheetMuokkaa

Kostomarov valmistui Voronežin kimnaasista ja 1837 Harkovan yliopistosta. Hän opetti 1844–1845 historiaa Rivnen kimnaasissa ja Ensimmäisessä Kiovan kimnaasissa. Hän sai 1846 nimityksen apulaisprofessoriksi Kiovan yliopiston historian osastolle. Samana vuonna hän perusti Kyrilloksen ja Metodioksen seuran Vasyl Bilozerskyin, Panteleimon Kulišin, Mykola Hulakin, Taras Ševtšenkon ja muiden kanssa. Kostomarov muotoili teoksissaan yhteiskunnan ohjelman ja perusajatukset: kristillinen hurskaus, demokraattinen republikanismi, Ukrainan kansallinen renessanssi, ukrainalainen messianismi ja panslavistinen federalismi. Hänet pidätettiin 1847 muiden seuran jäsenten kanssa ja tuomittiin vuoden vankeuteen Pietariin Pietari-Paavalin linnoitukseen ja sen jälkeen karkotukseen.[1]

Kostomarov oli karkotuksessa Saratovissa vuoteen 1856 ja työskenteli virkamiehenä. Kolmen vuoden kuluttua hän muutti Pietarin, jossa hänet nimitettiin yliopiston Venäjän historian professorin virkaan. Poliittisen aktiivisuutensa vuoksi hän joutui 1862 eroamaan yliopistovirasta, eikä hän voinut ottaa vastaan tehtäviä muista yliopistoista. Hän omistautui sittemmin yksinomaan tutkimustyölle.[1]

TieteilijäMuokkaa

Kostomarov kirjoitti perusteoksia Ukrainan 1500–1700-luvun historiasta laajaan dokumenttiaineiston pohjalta, jonka hän kokosi Pietarin ja Moskovan arkistoista. Hän julkaisi aineistoa osittain teoksessa Akty, otnosiaštšiesja k istorii Iuzhnoi i Zapadnoi Rossii ('Etelä- ja Länsi-Venäjän historian dokumentteja', 1861–1878). Hän kirjoitti myös Venäjän historiasta ja Ukrainan historiallisista hahmoista.[1]

Kostomarov oli Ukrainan historiankirjoituksen populistisen suuntauksen alullepanija. Hän oli sitä mieltä, että historiatieteiden tarkoitus on kuvata ihmisyhteisöjen menneisyyttä. Kostomarov tähdensi kirjoituksissaan Ukrainan kansan erillisyyttä ja historiallisen kehityksen ainutlaatuisuutta, joka toisin kuin puolalaisilla ja venäläisillä, ilmeni ukrainalaisilla vapaudenrakkautena, demokraattisena ja individualistisena henkenä.[1]

Samoille ajatuksille perustui Kostomarovin etnografinen tutkimustyö. Hän julkaisi alalta useita tutkimuksia ja 1860–1880-luvulla myös journalistisia artikkeleita useissa lehdissä. Niitä on koottu ja julkaistu yksissä kansissa.[1]

KaunokirjailijaMuokkaa

Kostomarov on luokiteltu kirjailijana Harkovan romanttiseen koulukuntaan. Hän julkaisi kaksi historiallisia runoja sisältävää kokoelmaa salanimellä Jeremija Halka. Runojen kielelle on ominaista toisaalta kansanlaulujen sanaston ja fraseologian käyttö ja toisaalta pyrkimys nostaa kirjakielen tasoa. Hän kirjoitti myös näytelmiä, mutta ne eivät ole jättäneet jälkeä Ukrainan teatterin myöhempään kehitykseen. Hänen venäjänkielinen tuotantonsa on sitäkin merkityksettömämpää.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Arkadii Zhukovsky: Kostomarov, Mykola Internet Encyclopedia of Ukraine. 1988. Viitattu 14.7.2022. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.