Pähkinähiiri
Pähkinähiiri eli pähkinäunikeko[2] (Muscardinus avellanarius) on unikekoihin kuuluva pieni jyrsijä.
Pähkinähiiri | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
Alalahko: | Oravamaiset jyrsijät Sciuromorpha |
Heimo: | Unikeot Gliridae |
Suku: | Muscardinus |
Laji: | avellanarius |
Kaksiosainen nimi | |
Muscardinus avellanarius |
|
Pähkinähiiren levinneisyys |
|
Katso myös | |
Levinneisyys
muokkaaPähkinähiiren levinneisyysalue ulottuu Keski-Euroopan yli itään Volgalle, ja etelään Italiaan, Balkanille ja Turkkiin. Elinympäristöksi kelpaavat kaikenlaiset metsät, alangoilta vuoristojen metsänrajalle saakka.
Tuntomerkit
muokkaaPähkinähiiren ruumis on vain 6–8,5 cm pitkä. Tiheän ja lyhyen karvan peittämä häntä on ruumista lyhyempi.
Lisääntyminen
muokkaaNaaras saa tavallisesti pari kertaa vuodessa 3–5 poikasta.
Ravinto
muokkaaPähkinähiiren ravinto koostuu pääosin siemenistä ja marjoista. Keväisin niille kelpaavat myös hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat.
Elintavat
muokkaaPähkinähiiret elävät perhekunnittain tai pienissä ryhmissä. Aikuiset yksilöt saattavat rakentaa puihin, pensaisiin, linnunpönttöihin tai puunkoloihin kuivasta heinästä itselleen 3–5 kesäpesää, joissa ne vuoron perään lepäilevät. Talvensa ne viettävät lokakuulta huhtikuulle maapesässään kiven alla, jossa ne nukuvat yksin talviunensa.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- WSOY: Suuri eläinkirja
Viitteet
muokkaa- ↑ Amori, G., Hutterer, R., Kryštufek, B., Yigit, N., Mitsain, G., Meinig, H. & Juškaitis, R.: Muscardinus avellanarius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.