Munuaistulehdus
Munuaistulehdus eli nefriitti on yhden tai kummankin munuaisen tulehdus. Sen tavallisimmat ensioireet ovat värinmuutokset ja veren esiintyminen virtsassa (hematuria). Muita oireita ovat pahoinvointi ja väsymys. Munuaistulehdus pysyy täysin oireettomana 50 % tapauksista. Kroonista munuaistulehdusta sairastavilla oireiden alkaminen voi kestää vuosia. Munuaistulehdukseen voi johtaa muun muassa hoitamaton virtsaputkentulehdus. Lisäksi se voi esiintyä useiden muiden sairauksien komplikaationa (esimerkiksi myyräkuume). Munuaistulehduksella on eri tyyppejä, ja se voi olla joko krooninen tai akuutti. Tautiin sairastuneista aikuisista 60 % ja lapsista noin 90 % paranee täysin ilman jälkitauteja, mutta pahimmillaan tauti voi johtaa kuolemaan. Yleensä oireet asettuvat itsestään parin viikon kuluessa.[1] Joskus munuaistulehdus johtaa kohonneeseen verenpaineeseen ja pysyvään munuaisvaurioon. Akuutilla munuaistulehduksella on mahdollisuus kehittyä krooniseksi. Näin käy aikuisista 30 %:lle ja lapsista 10 %:lle tapauksista.[2]
Yleensä krooninen nefriitti aiheuttaa hitaasti etenevän munuaisten toiminnan heikkenemisen. Se on pitkäaikainen sairaus, jonka paranemisennuste on huono.[3]
Lähteet
muokkaa