Tämä artikkeli kertoo Muhun saaresta. Muhun kunnasta on oma artikkelinsa.

Muhu eli Muhumaa (ruots. Moon, saks. Mohn) on Viroon kuuluva saari Saarenmaan ja mantereen välissä Itämeressä. Muhu on Viron kolmanneksi suurin saari Saarenmaan ja Hiidenmaan jälkeen.

Muhu
Maisemaa Muhun pohjoisrannalla
Maisemaa Muhun pohjoisrannalla
Maantiede
Muut nimet Moon, Mohn
Merialue Itämeri
Pinta-ala 207,91 km²
Korkein kohta 21,5 m
Valtio
Valtio Viro
Maakunta Saarenmaa
Kunta Muhu
Väestö
Väkiluku 1 918 (2010)
Asutuskeskukset 52 kylää, suurin Liiva

Maantiede muokkaa

 
Muhun yksityiskohtaisempi kartta

Muhu alkoi muodostua noin 8 000 vuotta sitten, kun se nousi hitaasti merestä[1]. Saari on pinnanmuodoiltaan hyvin tasainen. Sen korkein kohta on 21,5 metriä merenpinnasta. Pinnanmuodot ovat muodostuneet mannerjään aiheuttamana. Kallioperä on muinaisista koralliriutoista muodostunutta kovaa sedimenttikiveä. Kallioperässä on dolomiittia, mikä on Muhun tärkein luonnonvara. Maaperä kallioperän päällä on ohut; se on harvoin yli 5 metriä paksu. Saaren pienen koon ja tasaisten pinnanmuotojen takia sisävesiä on vain vähän ja ne ovat kooltaan merkityksettömiä. Saaressa aikoineen virranneet Soonda- ja Lõetsajoet on kuivatettu.[2]

Luonto muokkaa

Maatalouden harjoittamisen vähäisyyden takia Muhun luonto on hyvin säilynyt. Suuri osa saaren rannikosta on suojeltu EU:n Natura 2000 -hankkeen nojalla. Nisäkkäistä saarella tavataan muun muassa peuroja, kettuja ja hirviä. Monet muuttolinnut, kuten joutsenet, hanhet ja sorsat pysähtyvät muuttomatkoillaan saaren rannikolla. Saarella on myös kolme merikotkapariskuntaa.[3] Saarta ympäröivillä merialueilla on aikanaan ollut runsaasti ahventa, kuhaa ja siikaa, mutta niiden kannat ovat sittemmin romahtaneet[2]. Muhun hevostiloilla on rotuna uhanalaisia eestinhevosia[4]. Muhulla tavataan 23 harvinaista kämmekkälajia, jotka kaikki ovat suojeltuja.[5]

Luonnonmaisemia muokkaa

 
Kärppä kuvattuna Muhussa.

Historia muokkaa

Ensimmäiset asukkaat tulivat saarelle tiettävästi 4 500 vuotta sitten[6]. Saari on ollut historiallisesti hyvin tiheään asuttu. Se oli Saarenmaan muinaismaakunnan tärkeimpiä alueita. Muhu oli viimeisiä itsenäisiä virolaisalueita, jotka kukistuivat sodassa Kalparitaristoa vastaan Baltian ristiretkien aikana. Saarenmaalaiset johtivat Virolaisten suurta kapinaa vuonna 1224, mutta kapina kukistettiin ja ritaristo hyökkäsi saarelle Henrikin Liivinmaan kronikan mukaan 20 000 sotilaan voimin vuonna 1227. Onnistuneen valloitusretken jälkeen asukkaat kastettiin kristinuskoon.[7] 1200-luvun lopulla rakennettiin saaren keskustaan Pyhälle Katariinalle omistettu gootilaistyylinen kirkko. Jo vuodesta 1532 saarella asui vapaita virolaisia talonpoikia, mikä oli poikkeuksellista silloisen Viron alueella[8].

Liivinmaan sodan aikana Muhun valloittivat tanskalaiset. Vuodesta 1645 saarta hallitsivat vuorostaan ruotsalaiset. Ruotsin kuningatar Kristiina läänitti alueen Magnus De la Gardielle. Ruotsi luopui alueistaan virossa Uudenkaupungin rauhassa ja Muhu liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Venäjän vallan alaisuudessa Muhu kuului hallinnollisesti Liivinmaan kuvernementtiin[1]. 1850-luvun puolivälissä Nikolai I:n hallituskaudella 70 prosenttia asukkaista kääntyi ortodoksiseen uskoon, koska maata alettiin jakaa kääntyneille. 1900-luvun alussa Muhussa oli noin 6 000 asukasta.[8] Viron itsenäisyyssodan aikana Muhu oli tuolloin syttyneen Saarenmaan kapinan keskuksia ja kapinan alkupaikka[9]. Itsenäisen Viron aikana Muhu oli jaettu kahteen kuntaan, jotka yhdistettiin vuonna 1939. Neuvostovallan aikana Muhu jaettiin kahteen kyläkuntaan vuonna 1945 ja neljään vuonna 1950. 1954 kyläkuntien määrä supistettiin jälleen kahteen ja nekin liitettiin yhteen vuonna 1960. Itsenäisessä Virossa Muhu oli ensimmäinen virallinen kunta, se perustettiin virallisesti 1. lokakuuta 1990.[1]

Väestö muokkaa

 
Virolaisia kansallispuvuissaan, rivin ensimmäinen nainen muhulaisessa kansallispuvussa.

Muhun väestö poikkeaa virolaisten valtavirrasta. Itseään he kutsuvat nimellä Muhu rahvas eli muhun kansa. Oma identiteetti on saarella vahva. Asukkaita Muhussa on vähän alle 2 000 (1 918 vuonna 2010), mutta asukasmäärä kaksinkertaistuu saarella kesänsä viettävien saapuessa, joista monen juuret ovat saarella.[10] Toisaalta monet Muhulta muualle esimerkiksi töihin muuttaneet eivät rekisteröidy uudelle paikkakunnalleen, vaan pysyvät rekisterissä Muhulla. Poismuuton ja alhaisen syntyvyyden takia Muhun väkiluku laski 11 prosenttia vuosina 1996–2006.[11]

Kulttuuri muokkaa

Muhun asukkaat kutsuvat usein ihmisiä etunimen ja asuinpaikan yhdistelmällä. Tapa on peräisin ajalta ennen sukunimiä. Muhun ehkä tunnetuin perinne on kutominen. Saarella tehdään esimerkiksi kansallispukuja, joita käytetään lähinnä juhlatilaisuuksissa. Muhu on kuuluisa käsityöläisistään, jotka ovat kierrelleet mantereella. He ovat antaneet Virolle sen ainutlaatuisen arkkitehtuurisen tyylin.[12] Muhulaisia on ollut rakennustöissä Viron ohella myös esimerkiksi Riiassa ja Pietarissa[13]. Hiljattain on herätetty henkiin myös vanha tapa koristella talojen ovia värikkäillä symboleilla. Aikoinaan niitä maalattiin pahojen henkien pitämiseksi loitolla.[14]

Rakennuksia ja rakennelmia muokkaa

Muistomerkit muokkaa

Kuvia muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Ajalugu Muhu vald. Viitattu 6.8.2010. (viroksi)
  2. a b Loodus Muhu vald. Viitattu 6.8.2010. (viroksi)
  3. Muhu, well known for its biodiversity Muhu.info. Viitattu 6.8.2010. (englanniksi)
  4. Tiina Ylitalo: Idyllinen Muhu on matka sadan vuoden taakse ess.fi. 18. kesäkuuta 2007. Viitattu 6.8.2010.
  5. Orchids of Muhu Island Muhu.info. Viitattu 6.8.2010. (englanniksi)
  6. Introduction to Muhu Island Muhu.info. Viitattu 6.8.2010. (englanniksi)
  7. Seppo Zetterberg: Viron historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9789517468794.
  8. a b Introduction to the history of Muhu Muhu.info. Arkistoitu 10.3.2011. Viitattu 6.8.2010. (englanniksi)
  9. Jukka I. Mattila ja Jarkko Kemppi: Viron vapaussota 1918-1920, s. 107. Nimox Ky, 2006. ISBN 952-5485-02-1.
  10. Muhu and its people Muhu.info. Viitattu 6.8.2010. (englanniksi)
  11. Külad ja asustus Muhu vald. Arkistoitu 8.8.2010. Viitattu 6.8.2010. (viroksi)
  12. Muhun saaren kulttuuri Visit Estonia. Arkistoitu 5.5.2015. Viitattu 6.8.2010.
  13. Muhu kultuur Muhu vald. Viitattu 6.8.2010. (viroksi)
  14. Muhu doors Muhu.info. Viitattu 6.8.2010. (englanniksi)
  15. Koivisto, Aura: Suomen Luonto 5/98 (html) (Koguvan kylä) Saarenmaan verkkosivut. Saaremaa. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 6.10.2011. (suomeksi)
  16. Männiku kodumajutus: Nähtävyydet (html) (matkailunähtävyydet) Männiku kodumajutus. 2003-2005. Hallamaa. Viitattu 6.10.2011. (suomeksi)
  17. Kirss, Urve: ”Muhun saarelle”, Länsi-Viron saaret, s. 59. Muhu. Suomentanut Immanen, Sanna-Leena. Huma, 2001, 2006. ISBN 9985-898-58-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 06.10.2011). (suomeksi)

Aiheesta muualla muokkaa