Moritz Hauptmann

Moritz Hauptmann

Moritz Hauptmann (13. lokakuuta 1792 Dresden3. tammikuuta 1868 Leipzig) oli saksalainen viulisti, säveltäjä, musiikkipedagogi ja musiikkiteoreetikko.[1]

Hauptmann saattoi musiikkiopintonsa valmiiksi Louis Spohrin johdolla. Vuoteen 1820 hän työskenteli hoveissa ja perheissä. Välillä hän toimi myös arkkitehtina ja teki tutkimusta akustiikasta. Vuonna 1822 Hauptmann sai nimityksen Kasselin kaupungin orkesteriin. Tässä vaiheessa hänen sävellystuotantonsa koostui enimmäkseen moteteista, messuista, kantaateista ja lauluista. Traaginen ooppera Mathilde kantaesitettiin vuonna 1826. Muiden toimiensa ohessa Hauptmann opetti sävellystä ja musiikin teoriaa.[1]

Hauptmann pääsi Leipzigin Thomasschulen kanttoriksi vuonna 1842 ja seuraavana vuonna Leipzigin konservatorion professoriksi. Hänen johdollaan opiskelivat muiden muassa Joseph Joachim, Hans von Bülow, Arthur Sullivan ja Frederic Hymen Cowen. Hauptmannin keskeisin musiikin teoriaa koskeva julkaisu on Die Natur der Harmonik und Metrik (1853).[1]

Vuonna 1850 Hauptmann perusti Otto Jahnin ja Robert Schumannin kanssa Bach-Gesellschaftin, jonka puheenjohtajana toimi loppuikänsä. Hän toimitti kolme ensimmäistä osaa seuran laatimasta Johann Sebastian Bachin kokonaistuotannon editiosta.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Moritz Hauptmann Britannica

Aiheesta muuallaMuokkaa