Mononukleoosi
Mononukleoosi (kreik. monos 'yksin' + lat. nucleus 'pähkinänsydän'), kansanomaisesti myös "pusutauti", on Epstein–Barrin viruksen aiheuttama tartuntatauti, johon liittyy usein kovaa kurkkukipua. Tauti on tavallisin nuorilla, ja se tarttuu syljen, veren tai kosketuksen välityksellä.
| Mononukleoosi | |
|---|---|
 Suurentuneita imusolmukkeita mononukleoosipotilaan kaulalla. |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | B27 |
| ICD-9 | 075 |
| MedlinePlus | 000591 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Oireet
muokkaaPikkulapsilla EBV-infektio saattaa mennä ohi huomaamatta tai aiheuttaa vain lievän kuumetaudin. Vanhemmilla potilailla oireet voivat olla paljon voimakkaammat: korkeaa kuumetta, nielutulehdusta, lihaskipuja, imusolmukkeiden ja pernan suurenemista. Joissain tapauksissa myös maksatulehdusta esiintyy. Joka kuudennella potilaalla tauti alkaa silmäluomien turvotuksella. Joka kymmenennellä potilaalla esiintyy punapilkkuista ihottumaa.
Patofysiologia
muokkaaMononukleoosin aiheuttaa yleensä Epstein–Barrin virus (EBV) ja harvinaisissa tapauksissa sytomegalovirus. EBV tarttuu pääasiassa syljen välityksellä esimerkiksi limakalvokontaktissa, mistä nimitys "pusutauti". Taudin itämisaika on 30–50 vuorokautta.[1]
Diagnosointi
muokkaaMononukleoosin varmistamiseksi voidaan tutkia potilaan verenkuva tai tehdä mononukleoosia tunnistava pikatesti. Epäselvissä tapauksissa voidaan määrittää verestä vasta-aineita Epstein–Barrin virukselle. Kurkkukipuisilta mononukleoosipotilailta tutkitaan yleensä myös nieluviljely, koska usein potilaalla on samanaikaisesti streptokokin aiheuttama nielutulehdus eli angiina.
Hoito
muokkaaYleensä mononukleoosi paranee itsestään muutaman viikon kuluessa. Kuumetta saattaa kuitenkin jatkua 1–6 viikkoa. Epstein–Barrin virukseen sopivaa täsmälääkettä ei ole, ja antibiootit eivät virukseen tepsi.
Epidemiologia
muokkaaArvioiden mukaan noin 90–95 prosentilla maailman ihmisistä on Epstein–Barrin viruksen vasta-aineita, jotka ovat syntyneet aikaisemmasta altistumisesta virukselle. Viruksen tarttuminen lapsuudessa voi olla oireeton, joten mononukleoosi on tyypillisesti hygieenisessä ympäristössä kasvaneiden länsimaisten nuorten aikuisten tauti.
Lähteet
muokkaa- ↑ Hedman, Heikkinen, Huovinen, etc: Mikrobiologia 1: Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet, s. 545–554. Helsinki: Duodecim, 2012. ISBN 978-951-656-256-1
Aiheesta muualla
muokkaa