Monimiaceae
Monimiaceae on siemenkasviheimo koppisiemenisten Laurales-lahkossa, jonka tunnetuin heimo on laakerikasvit (Lauraceae).
| Monimiaceae | |
|---|---|
 Hennecartia omphalandra -lajin hedelmiä. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Laurales |
| Heimo: |
Monimiaceae Juss. |
 Monimiaceae-heimo levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Tuntomerkit
muokkaaMonimiaceae-heimon kasvit ovat puita, pensaita tai liaaneja. Lehdet ovat vastakkaisia, tavallisesti sahalaitaisia, harvoin ehytlaitaisia; suonitus on huomiota herättävä lavan alapinnalla, ja sivusuonet yhtyvät lavan reunalla. Kukat ovat keskikokoisia ja yksineuvoisia, kasvit yksi- tai kaksikotisia. Kukkapohjus on maljamainen hypanthium. Heteitä on kolme tai enemmän, ja ne ovat vaihtelevissa määrin palhottomia tai palhot ovat melko ohuita. Erillisiä emejä on tavallisesti monta, joskus muutama tai vain yksi. Vartalot ovat lyhyitä tai puuttuvat, luotti on leveä. Kustakin hedelmöityneestä emistä kehittyy pieni luumarja, ja luumarjat sijaitsevat hyvin kehittyneen hypanthiumin sisäpinnalla; hypanthium on toisinaan mehevä ja sulkee sisäänsä luumarjat ja halkeilee epäsäännöllisesti kypsyttyään.[1]
Levinneisyys
muokkaaHeimon lajit kasvavat eteläisen pallonpuoliskon trooppisilla alueilla, erityisesti Australiassa.[1]
Luokittelu
muokkaaMonimiaceae kuuluu samaan Laurales-lahkon kehityslinjaan Hernandiaceae-heimon ja laakerikasvien (Lauraceae) kanssa. Kehityslinjan ominaisuuksia ovat eräät alkaloidit, solujen pienet oksalaattikiteet, kiehkurainen hetiö, tietynlainen siitepölyn seinämän rakenne ja kärki-istukallinen, riippuva siemenaihe.[1]
Monimiaceae-heimossa on 22 sukua ja 200 lajia kolmessa alaheimossa:[1]
1. Monimioideae Raf. Liaaneja, pensaita tai puita; usein tähtikarvoja; kaksikotisia; kehälehtiä enintään 12, sisimmät terämäisiä; hedekukissa joutoheteitä; hedelmävaiheessa hypanthium halkeilee epäsäännöllisesti tai on kansiluomainen. Sukuja kolme, lajeja 19 hajanaisesti levinneinä Chileen, Maskareeneille, Itä-Australiaan ja Uuteen-Guineaan. Runsaslajisin suku on 15-lajinen Palmeria.[1]
2. Hortonioideae Thorne & Reveal. Pensaita; tähtikarvoja; kukat kaksineuvoisia, noin kolmen cm:n levyisiä; kehälehtiä paljon spiraalimaisesti, sisimmät terämäisiä; joutoheteitä. Vain yksi kolmilajinen Hortonia-suku Sri Lankassa.[1]
3. Mollinedioideae Thorne. Liaaneja, pensaita tai puita; yksikotisia; kehä erilaistumaton, usein huomaamaton tai puuttuu; mesiäiset tavallisesti puuttuvat. Sukuja 18, lajeja 180 eteläisen pallonpuoliskon trooppisissa osissa, erityisesti Australiassa. Runsaslajisimmat suvut ovat Mollinedia (90, mahdollisesti vain 20 lajia), Tambourissa (45 lajia) ja Kibara (45 lajia).[1]
Suvut
muokkaaMonimiaceae-heimon suvut:[2]
- Anthobembix
- Austromatthaea
- Carnegieodoxa
- Decarydendron
- Ephippiandra
- Faika
- Hedycarya
- Hedycaryopsis
- Hennecartia
- Hortonia
- Kairoa
- Kibara
- Kibaropsis
- Lauterbachia
- Levieria
- Macropeplus
- Macrotorus
- Matthaea
- Mollinedia
- Monimia
- Palmeria
- Parakibara
- Peumus – boldopuut
- Phanerogonocarpus
- Schrameckia
- Steganthera
- Tambourissa
- Tetrasynandra
- Wilkiea
- Xymalos – sitruunasahalavat, laji sitruunasahalapa (Xymalos monospora)
Kuvia
muokkaa-
-
Boldopuu (Peumus boldus) -
Tambourissa elliptica -lajin hedekukinto -
Wilkiea huegeliana -lajin hedelmiä -
Sitruunasahalapa (Xymalos monospora)
Lähteet
muokkaa- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.