Molybdeenitrisulfidi
Molybdeenitrisulfidi eli molybdeeni(VI)sulfidi (MoS3) on molybdeeni- ja sulfidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Molybdeenitrisulfidissa molybdeenin hapetusluku on +VI.
| Molybdeenitrisulfidi | |
|---|---|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | MoS3 |
| Moolimassa | 192,17 |
| Ulkomuoto | Tummanruskea kiteinen aine |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene |
Ominaisuudet ja valmistus
muokkaaMolybdeenitrisulfidi on huoneenlämpötilassa tummanruskeaa kiinteää ainetta. Se ei liukene veteen eikä väkeväänkään suolahappoon, mutta liukenee typpihappoon. Molybdeenitrisulfidi liukenee myös sulfidiylimäärään muodostaen väriltään punaruskean tetratiomolybdaatti-ionin (MoS42-). Kuumennettaessa yhdiste hapettuu molybdeenitrioksidiksi noin 200 °C lämpötilassa ja kuumennettaessa inertissä ilmakehässä se pelkistyy molybdeenidisulfidiksi noin 350 °C lämpötilassa.[1][2][3]
Molybdeenitrisulfidia valmistetaan saostamalla heikosti happamissa olosuhteissa molybdaattiliuoksista vetysulfidin avulla. Emäksisissä ja neutraaleissa olosuhteissa muodostuu liukoisia komplekseja. Toinen tapa valmistaa yhdistettä on ammoniumtetratiomolybdaatin hajottaminen kuumentamalla. [1][3][4] Molybdeenitrisulfidia on tutkittu käytettäväksi litiumioniakkujen elektrodimateriaalina.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Roger F. Sebenik, A. Richard Burkin, Robert R. Dorfler, John M. Laferty, Gerhard Leichtfried, Hartmut Meyer-Grünow, Philip C. H. Mitchell, Mark S. Vukasovich, Douglas A. Church, Gary G. Van Riper, James C. Gilliland & Stanley A. Thielke: Molybdenum and Molybdenum Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 28.05.2013
- ↑ Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1394. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.05.2013). (englanniksi)
- ↑ a b Ronald Rich: Inorganic reactions in water, s. 136. Springer, 2007. ISBN 978-3-540-73961-6 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.05.2013). (englanniksi)
- ↑ a b Mirtat Bouroushian: Electrochemistry of Metal Chalcogenides, s. 328. Springer, 2010. ISBN 978-3-642-03966-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.05.2013). (englanniksi)