Molybdeeni(II)kloridi
Molybdeeni(II)kloridi (MoCl2) on molybdeeni- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdiste on merkittävä sen poikkeuksellisen rakenteen vuoksi.
| Molybdeeni(II)kloridi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | MoCl2 |
| Moolimassa | 166,85 |
| Ulkomuoto | Keltainen kiteinen aine |
| Sulamispiste | 530 °C (hajoaa)[1] |
| Tiheys | 3,718 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Ominaisuudet
muokkaaHuoneenlämpötilassa molybdeeni(II)kloridi on keltaista kiteistä ainetta. Yhdiste on polymorfista ja siitä tunnetaan α- ja β-muodot sekä amorfinen muoto. Yhdisteen α-muoto koostuu Mo6Cl8, jotka ovat yhteydessä toisiinsa neljän siltoina toimivien kloridi-ionien välityksellä. Molybdeeni(II)kloridin klustereissa on kovalenttisia sidoksia molybdeeni-ionien välillä. Aineen β-muodon rakenne muistuttaa kadmiumkloridin rakennetta. Molybdeeni(II)kloridi on veteen liukenematonta, mutta liukenee etanoliin. Molybdeeni(II)kloridi voi reagoida Lewis-emästen kanssa ligandinvaihtoreaktioilla, joissa kloridi-ionit korvautuvat muilla ryhmillä. Kuumennettaessa vedyn kanssa se pelkistyy metalliseksi molybdeeniksi.[2][3][4][5]
Valmistus
muokkaaMolybdeeni(II)kloridia voidaan valmistaa kuumentamalla molybdeeni(III)kloridia tai pelkistämällä molybdeeni(V)kloridia vedyllä. Yhdistettä muodostuu myös molybdeenin ja klooraavan reagenssin kuten fosgeenin välisellä reaktiolla.[2][4][5]
- 2 MoCl3 → MoCl2 + MoCl4
- 2 MoCl5 + 3 H2 → 2 MoCl2 + 6 HCl
Lähteet
muokkaa- ↑ N.N. Greenwood & A. Earnshaw: Chemistry of the Elements, s. 1019. (2nd Edition) Butterworth Heinemann, 1997. ISBN 0-7506-3365-4 (englanniksi)
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 662. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)
- ↑ Edward I. Stiefel: Molybdenum Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011.
- ↑ a b Philip C. H. Mitchell, Tim Outteridge, Ken Kloska, Steve McMahon, Yakov Epshteyn, Roger F. Sebenik, A. Richard Burkin, Robert R. Dorfler, John M. Laferty, Gerhard Leichtfried, Hartmut Meyer‐Grünow & Mark S. Vukasovich: Molybdenum and Molybdenum Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2020.
- ↑ a b Hermann Jehn, Wolfgang Kurtz, Dietrich Schneider, Ursula Trobisch, Joachim Wagner: Molybdenum, s. 250-260. Springer, 1989. ISBN 978-3-662-06329-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 26.12.2020). (englanniksi)