Mollwitzin taistelu

Mollwitzin taistelu käytiin 10. huhtikuuta 1741 Preussin ja Itävallan välillä. Se oli osa ensimmäistä Sleesian sotaa. [1] Mollwitz (nykyinen Małujowice) sijaitsee Puolassa, Opolen voivodikunnassa lähellä Brzegin kaupunkia. Taistelu päättyi Preussin voittoon.

Mollwitzin taistelu
Osa ensimmäistä Sleesian sotaa ja Itävallan perimyssotaa
Preussin kuningas Fredrik Suuri Mollwitzin taistelussa. Ferdinand Tegetmeyerin väritetty puupiirros vuodelta 1880.
Preussin kuningas Fredrik Suuri Mollwitzin taistelussa. Ferdinand Tegetmeyerin väritetty puupiirros vuodelta 1880.
Päivämäärä:

10. huhtikuuta 1741

Paikka:

nyk. Małujowice, Opolen voivodikunta

Casus belli:

Preussin halu laajentaa aluettaan, Itävallan perimysriita

Lopputulos:

Preussin voitto

Osapuolet

Preussin kuningaskunnan lippu Preussi

Habsburgien lippu Itävalta

Komentajat

Fredrik Suuri

Wilhelm Reinhard von Neipperg

Vahvuudet

21 600

15 800–19 000

Tappiot

4 850 kaatunutta, haavoittunutta tai kadonnutta

4 550 kaatunutta, haavoittunutta tai kadonnutta

{{Chotusitzin taistelu (17. toukokuuta 1742)}}

Taistelun kulku

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle VI oli vailla miespuolista perillistä. Hän aikoi siirtää Itävallan kruunun ja Habsburgien perintömaat tyttärelleen Maria Teresialle. Asiasta oli solmittu vuonna 1713 kansainvälinen sopimus, jota nimitetään pragmaattiseksi sanktioksi. Preussi ei kuitenkaan allekirjoittanut sitä.

Ensimmäinen Sleesian sota syttyi vuonna 1740, kun Kaarle VI kuoli ja Preussin kuningas Fredrik Suuri alkoi vaatia, että Itävalta luovuttaisi Sleesian Preussille. Tarkoituksena oli vahvistaa Preussin asemaa Euroopassa ja Saksassa. Heti sodan alussa Preussi miehitti Sleesian, eivätkä Itävallan vastatoimet auttaneet. Sota päättyi Breslaun rauhaan 11. kesäkuuta 1742. Rauhansopimuksen mukaan Preussi sai Ala- ja Ylä-Sleesian. [1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Die schlesischen Kriege Friedrich des Großen. Reinhard Carnation. Viitattu 3.2.2023.(saksaksi)

Aiheesta muualla

muokkaa