Mohammad Ali Rajai

(Ohjattu sivulta Mohammad-Ali Rajai)
Mohammad Ali Rajai vuonna 1981.

Mohammad Ali Rajai (pers. ‏محمدعلی رجائی‎, Muḥammad ʿAlī Rajāʾī; 1933 Qazvin30. elokuuta 1981 Teheran)[1] oli iranilainen poliitikko, joka toimi Iranin pääministerinä vuosina 1980–1981 ja lyhyen aikaa Iranin presidenttinä elokuussa 1981. Hän kuoli poliittisen murhan uhrina samassa pommi-iskussa pääministeri Mohammad Javad Bahonarin kanssa.

ElämäMuokkaa

Rajai syntyi köyhään perheeseen ja värväytyi Iranin ilmavoimiin 16-vuotiaana. Jätettyään armeijan hän sai vuonna 1960 matematiikanopettajan pätevyyden.[1][2] Hän liittyi 1960-luvun alussa Iranin vapautusliikkeeseen, joka oli šaahi Mohammed Reza Pahlavin hallintoa vastustanut oppositiopuolue. Rajai joutui kolme kertaa vangituksi poliittisen toimintansa vuoksi.[1] Häntä kidutettiin julmasti vankeudessa. Rajain viimeinen vankeustuomio kesti neljä vuotta, ja hänet vapautettiin vallankumouksen ollessa jo ovella syksyllä 1978.[2] Vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen hänet nimitettiin Mehdi Bazarganin hallituksen opetusministeriksi.[1][2] Rajai pyrki islamilaistamaan kouluopetuksen, puhdisti opettajakuntaa ja määräsi vääräoppisia yliopistoja suljettaviksi.[2] Rajai kohosi yhdeksi johtavista henkilöistä islamilaisessa tasavaltalaispuolueessa, joka oli uskonoppineiden hallitsema ja aatteellisesti lähellä ajatollah Khomeinia.[1]

Elokuussa 1980 Iranin parlamentti valitsi Rajain pääministeriksi. Virka oli ollut täyttämättä marraskuussa 1979 tapahtuneesta Bazarganin erosta asti. Ennen Rajain valintaa presidentti Abolhassan Banisadr oli ehdottanut pääministeriksi kolmea muuta henkilöä, mutta parlamentti ei ollut hyväksynyt heitä.[1] Rajai ja Banisadr eivät tulleet toimeen keskenään ja ajautuivat nopeasti valtataisteluun. Banisadr piti Rajaita sopimattomana pääministeriksi ja hylkäsi veto-oikeudellaan seitsemän Rajain hallitukseensa valitsemista 21 ministeriehdokkaasta syyskuussa 1980.[2][1] Islamilaisen tasavaltalaispuolueen hallitsema parlamentti kuitenkin tuki Rajaita. Hän julisti jatkavansa islamilaista vallankumousta ja kohdistavansa sen varsinkin kapitalisteihin, jotka olivat siihen saakka saaneet olla rauhassa. Hänen pääministerikaudellaan alkoi Irakin–Iranin sota syyskuussa 1980 ja pitkään jatkunut Iranin panttivankikriisi ratkesi panttivankien vapauttamiseen tammikuussa 1981.[2]

Kun presidentti Banisadr erotettiin virastaan kesäkuussa 1981 tämän toimittua papistoa vastaan, Rajai asettui ehdokkaaksi heinäkuun presidentinvaaleihin, ja sai 91 prosenttia äänistä. Astuttuaan virkaansa hän ehdotti uudeksi pääministeriksi Mohammad Javad Bahonaria, jonka nimityksen parlamentti hyväksyi elokuun alussa.[3][1][4] Poliittisen vallan keskittyminen islamilaiselle tasavaltalaispuolueelle johti rajuihin vastaiskuihin.[1] Rajai vältti täpärästi 28. kesäkuuta 1981 puolueen päämajaan tehdyn pommi-iskun, jossa sai surmansa muun muassa puolueen johtaja, ajatollah Mohammad Beheshti.[2] Rajai, Bahonar ja kolme muuta henkilöä saivat surmansa Kansan mujahedin -järjestön (MEK) tekemäksi oletetussa pommi-iskussa Teheranissa 30. elokuuta 1981. Salkkuun kätketty pommi räjähti pääministerin työhuoneessa presidentin läsnäollessa.[3] MEK ei tunnustautunut iskun tekijäksi,[4] mutta salkun tuojaksi pääteltiin turvallisuusjoukkojen upseeriksi soluttautunut MEK:n agentti Massoud Kashmiri. Hän onnistui pääsemään pakoon eikä häntä ei ole saatu vieläkään kiinni.[3]

Rajain seuraajaksi presidenttinä valittiin Ali Khamenei.[4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i Mohammad Ali Rajaʾi (englanniksi) Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.3.2020.
  2. a b c d e f g Peter Kihss: Mohammad Ali Rajai, Iran's President (englanniksi) The New York Times 1.9.1981. Viitattu 9.3.2020.
  3. a b c Michael Newton: Famous Assassinations in World History: An Encyclopedia, s. 27–28. ABC-CLIO 2014. Google Books
  4. a b c Terror and Repression (englanniksi) U.S. Library of Congress. Viitattu 9.3.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa