Jelgava
Jelgava (saks. Mitau, ven. Елгава / Митава, puol. Mitawa) on kaupunki Keski-Latviassa Lielupe-joen varrella noin 45 km lounaaseen Riiasta. Sen asukasluku oli vuoden 2016 väestönlaskennassa noin 61 000[2][3] ja se on Zemgalen suurin kaupunki. Se oli (nimellä Mitau) Kuurinmaan herttuakunnan ja kuvernementin pääkaupunki.
| Jelgava | |
|---|---|
 Jelgavaa vuonna 2007. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Jelgava |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Latvia |
| Kaupunginoikeudet | 1573 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Andris Rāviņš |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 60 km² |
| Väkiluku (2016) ([1]) | 61 623 |
Nimen Jelgava uskotaan tulevan liivin kielen sanasta jelgab, joka tarkoittaa matalaa paikkaa.lähde?
Historia
muokkaa[4][5] Ensimmäinen kirjallinen maininta paikasta on peräisin vuodelta 1265, mutta kaupunki perustettiin virallisesti vasta vuonna 1573.[6]
Jelgavasta tuli Kuurinmaan ja Semgallian yhdistyneen herttuakunnan pääkaupunki vuonna 1578. 1596 Kuurinmaan herttuakunta jaettiin kahteen hallinnolliseen alueeseen, ja Jelgavasta tuli herttua Friedrich Kettlerin asuinpaikka. Jelgavasta tuli uudelleen yhdistyneen herttuakunnan pääkaupunki vuonna 1617.lähde?
Toiseksi viimeinen Kuurinmaan herttua Ernst Johann von Biron kehitti Jelgavan kulttuurielämää merkittävästi. Hän avasi kaupungin ensimmäisen julkisen kirjaston. Biron perusti 1775 Academia Petrinan. Herttua kehitti myös kaupungin teatterielämää.lähde?
Jelgavan merkittävämpiä nähtävyyksiä on barokkityylinen Jelgavan palatsi (1738–1740, 1762–1772). Palatsin rakennutti arkkitehti Francesco Bartolomeo Rastrelli. Sen rakentaminen alkoi 1738 Liivinmaan ritarikunnan linnan paikalle. Palatsi oli aiemmin Kuurinmaan herttuan talviasunto. Ranskan vallankumousta paennut kuningas Ludvig XVIII asettui asumaan Jelgavan palatsiin vuosiksi 1798–1807. Nykyään palatsissa toimii maatalouskorkeakoulu ja museo. Jelgava tuhoutui pahoin toisessa maailmansodassa.lähde?
Väestö
muokkaaAsukasluvun kehitys
muokkaa| Vuosi | 1840[7] | 1897[8] | 1939[5] | 1959[9] | 1970[10] | 1979[11] | 1989[12] | 2000[13] | 2011[2] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 22 948 | 35 131 | 32 000 | 36 359 | 55 297 | 67 599 | 74 704 | 63 652 | 59 511 |
Lähteet
muokkaa- ↑ «Latvijas iedzīvotāju skaits pašvaldībās pagastu dalījumā» (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Available tables on Final results of the Population and Housing Census 2011 (Latvian väestönlaskenta 2011. Tietokanta 18.01.2012. Websivulta voi valuita haluamansa taulukot) csb.gov.lv. Viitattu 3.5.2013. (englanniksi)
- ↑ Office of Citizenship and Migration Affairs republic of Latvia: pmlp.gov.lv (2016). Office of Citizenship and Migration Affairs republic of Latvia. Arkistoitu 22.9.2020. Viitattu (2016)+2022.
- ↑ Jelgava (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Jelgava (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) dic.academic.ru. 1969—1978 Julkaisija = dic.academic.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Robert Barlas ja Winnie Wong: Latvia, 2. painos, s. 15. Marshall Cavendish, 2010, 2010. ISBN 9780761448570 (englanniksi)
- ↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaupunki löytyy julkaisun sivulta 18/41 otsikon Kurljandskaja gubernija (Kuurinmaan kuvernementti) yhteydestä nimellä Mitava (Митава)) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Kurljandskaja gubernija (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Kuurinmaan kuvernementti, kaupungin nimenä Mitava (Митава)) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ 2000 Round of Population and Housing Censuses in Estonia, Latvia and Lithuania (Yhteistilasto Baltian maiden väestönlaskennasta 2000. Daugavpilsin väkiluku sivuilla 61/64) csb.gov.lv. Viitattu 3.5.2013. (englanniksi)