Minskin kuvernementti

Minskin kuvernementti (ven. Минская губерния, Minskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Valko-Venäjän SNT:n hallinnollinen alue vuosina 1793–1921. Se muodostettiin Puolan toisen jaon jälkeen seudun siirryttyä Venäjän keisarikunnan hallintaan Puola-Liettualta. Kuvernementin rajat ja siihen kuuluvat kihlakunnat muuttuivat vuosien kuluessa useasti.

Minskin kuvernementti
Минская губерния
Vaakuna
Vaakuna
Minskin kuvernementin kartta (1896)
Minskin kuvernementin kartta (1896)
Perustettu 1793
Lakkautettu 1921
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Minsk
Pinta-ala  (80 152,3 neliövirstaa) 91 218,3 km²
Väkiluku (1897) 2 147 621
Minskin kuvernementin kartta ja kihlakuntajako vuonna 1800.
Minskin kuvernementti (kartan oikeassa alaosassa) naapurialueineen 1902.

Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Minskin kuvernementin asukasluku oli 2 147 621 henkeä ja pinta-ala 80 152,3 neliövirstaa eli 91 218,3 neliökilometriä.[1]

Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Kuvernementinkaupunki oli Minsk, suuria kihlakuntakaupunkeja olivat Babruisk ja Pinsk. Vuonna 1897 kihlakuntia oli yhdeksän ja kuvernementissä oli oheisen taulukon mukainen kihlakuntajako:[1][2]

Minskin kuvernementin kihlakunnat 1897[1]
Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa)
(neliövirsta=1,138062 km2)
Asukasluku Hallintokeskus
Minskin kihlakunta &&&&&&&&&&&04580.03000004 580,3 &&&&&&&&&0277149.&&&&00277 149 Minsk (90 912 as.)
Bobruiskin kihlakunta &&&&&&&&&&010721.010000010 721,1 &&&&&&&&&0255935.&&&&00255 935 Bobruisk (Babruisk, 34 336 as.)
Borisovin kihlakunta &&&&&&&&&&&08904.09000008 904,9 &&&&&&&&&0238231.&&&&00238 231 Borisov (Borisau, 15 063 as.)
Igumenin kihlakunta &&&&&&&&&&&08843.03000008 843,3 &&&&&&&&&0234792.&&&&00234 792 Igumen (Tšerven, 4 573 as.)
Mozyrin kihlakunta &&&&&&&&&&014196.&&&&0014 196,0 &&&&&&&&&0181161.&&&&00181 161 Mozyr (Mazyr, 8 076 as.)
Novogrudokin kihlakunta &&&&&&&&&&&04538.09000004 538,9 &&&&&&&&&0247320.&&&&00247 320 Novogrudok (Navahrudak, 7 887 as.)
Pinskin kihlakunta &&&&&&&&&&010427.050000010 427,5 &&&&&&&&&0230763.&&&&00230 763 Pinsk (28 368 as.)
Retšitsan kihlakunta &&&&&&&&&&011087.050000011 087,5 &&&&&&&&&0221771.&&&&00221 771 Retšitsa (Retšytsa, 9 280 as.)
Slutskin kihlakunta &&&&&&&&&&&06852.08000006 852,8 &&&&&&&&&0260499.&&&&00260 499 Slutsk (14 349 as.)

Kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: valkovenäläiset 76,0%, juutalaiset 16,0%, (iso)venäläiset 3,9%, puolalaiset 3,0%, ukrainalaiset 0,5%, tataarit 0,2%, saksalaiset 0,2%, latvialaiset 0,1% ja muut 0,1%.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
  2. Minskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907.. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
  3. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa