Minskin kuvernementti
Minskin kuvernementti (ven. Ми́нская губе́рния, Minskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Valko-Venäjän SNT:n hallinnollinen alue vuosina 1793–1921. Se muodostettiin Puolan toisen jaon jälkeen seudun siirryttyä Venäjän keisarikunnan hallintaan Puola-Liettualta. Kuvernementin rajat ja siihen kuuluvat kihlakunnat muuttuivat vuosien kuluessa useasti.
| Minskin kuvernementti Минская губерния |
|
|---|---|
 |
|
 Vaakuna |
|
.svg) Minskin kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914. |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Perustettu | 1793 |
| Lakkautettu | 1921 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Minsk |
| Pinta-ala (80 152,3 neliövirstaa) | 91 218,3 km² |
| Väkiluku (1897) | 2 147 621 |
| Kielet | valkovenäjä, venäjä |
Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Minskin kuvernementin asukasluku oli 2 147 621 henkeä ja pinta-ala 80 152,3 neliövirstaa eli 91 218,3 neliökilometriä.[1]
Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Kuvernementinkaupunki oli Minsk, suuria kihlakuntakaupunkeja olivat Babruisk ja Pinsk. Vuonna 1897 kihlakuntia oli yhdeksän ja kuvernementissä oli oheisen taulukon mukainen kihlakuntajako:[1][2]
| Kihlakunta | Pinta-ala (neliövirstaa) (neliövirsta=1,138062 km2) |
Asukasluku | Hallintokeskus |
|---|---|---|---|
| Minskin kihlakunta | 4 580,3 | 277 149 | Minsk (90 912 as.) |
| Bobruiskin kihlakunta | 10 721,1 | 255 935 | Bobruisk (Babruisk, 34 336 as.) |
| Borisovin kihlakunta | 8 904,9 | 238 231 | Borisov (Borisau, 15 063 as.) |
| Igumenin kihlakunta | 8 843,3 | 234 792 | Igumen (Tšerven, 4 573 as.) |
| Mozyrin kihlakunta | 14 196,0 | 181 161 | Mozyr (Mazyr, 8 076 as.) |
| Novogrudokin kihlakunta | 4 538,9 | 247 320 | Novogrudok (Navahrudak, 7 887 as.) |
| Pinskin kihlakunta | 10 427,5 | 230 763 | Pinsk (28 368 as.) |
| Retšitsan kihlakunta | 11 087,5 | 221 771 | Retšitsa (Retšytsa, 9 280 as.) |
| Slutskin kihlakunta | 6 852,8 | 260 499 | Slutsk (14 349 as.) |
Kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: valkovenäläiset 76,0%, juutalaiset 16,0%, (iso)venäläiset 3,9%, puolalaiset 3,0%, ukrainalaiset 0,5%, tataarit 0,2%, saksalaiset 0,2%, latvialaiset 0,1% ja muut 0,1%.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
- ↑ Minskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907.. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Minskin kuvernementti Wikimedia Commonsissa
- 1870- Minskaja gubernija (venäjäksi) (radzima.net)
- Revizskije skazki - Minskaja gybernija (venäjäksi) (gov.by)
- Gubernii Rossijskoi imperii. Istorija i rukovoditeli. 1708–1917 (pdf) (Venäjän keisarikunnan kuvernementit (1708-1917) -kokoelmateos pdf-muodossa, 535 sivua) 2003. Transneft-yhtiön rahoittama Runivers-hanke eli "Venäjä alkuperäisteoksien kautta" (Россия в подлиннике), runivers.ru. Viitattu 27.3.2014. (venäjäksi)