Mikko Laaksonen (jääkiekkoilija)

suomalainen jääkiekkoilija
Tämä artikkeli käsittelee jääkiekkoilijaa. Suomalaisesta poliitikosta kertoo artikkeli Mikko Laaksonen.

Mikko Laaksonen (s. 8. heinäkuuta 1967 Forssa) on suomalainen entinen jääkiekkoilija, joka pelasi keskushyökkääjänä. Rightin puolelta pelannut Laaksonen on jääkiekon I-divisioonan/Mestiksen kaikkien aikojen kolmanneksi paras pistemies. Hänen edellään ovat vain Mika Helkearo ja Håkan Hjerpe. Laaksonen teki I-divisioonassa yhteensä 365 ottelussa tehot 250+294=544 ja keräsi 382 jäähyminuuttia. Kaikkien aikojen maalipörssissä Laaksonen on seitsemäs ja syöttöpörssissä neljäs.[1] Laaksonen pelasi urallaan myös 142 ottelua jääkiekon SM-liigassa tehoin 24+33=57. Jäähyminuutteja tuli 32.

Mikko Laaksonen
Henkilötiedot
Syntynyt 8. heinäkuuta 1967 (ikä 53)
Forssa, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila oikea
Pituus 176 cm
Paino 80 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1986–1996
Seurat FoPS (I-div)
KalPa (SML)
Tappara (SML)
KooKoo (I-div/II-div)
TuTo (SML)
Brûleurs de Loups de Grenoble (Ranska)
ERC Selb (Saksa I)
ERSC Amberg (Saksa I)
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Piešťany 1987 jääkiekko

UraMuokkaa

Laaksonen on Forssan Palloseuran kasvatti. Hän pelasi joukkueessa vuodet 1983–1986 I-divisioonaa. Alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 1986 pelannut Laaksonen siirtyi puolustaja Timo Kulosen kanssa kaudeksi 1986–1987 Kalevan Palloon. Laaksonen pelasi Kuopiossa kaksi kautta. Hän esiintyi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa myös vuonna 1987 ja voitti nuorten maailmanmestaruuden.

Kaudeksi 1988–1989 Laaksonen palasi FoPSiin ja voitti I-divisioonan runkosarjan piste- ja maalipörssin todella kovin tehoin 59+44=103. Hänen kanssaan samassa ketjussa pelasi I-divisioonan/Mestiksen kaikkien aikojen paras pistemies Mika Helkearo.[2] Laaksonen siirtyi kaudeksi 1989–1990 Tapparaan ja pelasi hyvän kauden SM-liigassa tehden 44 ottelussa tehot 14+20=34. Hän voitti kauden päätteeksi myös SM-pronssia, mutta oli hieman eri linjoilla Tapparan valmentajien kanssa[3] ja pelasi taas kauden 1990–1991 I-divisioonaa FoPSissa. Seuraavat neljä kautta Laaksonen pelasi Kouvolan KooKoossa.

Laaksonen palasi kaudeksi 1995–1996 SM-liigaan ja siirtyi TuToon. Hän jätti seuran 15 ottelun jälkeen ja pelasi loppukauden ranskalaisessa Brûleurs de Loups de Grenoblessa. Vuodet 1996–1998 Laaksonen pelasi Saksan alasarjoissa ja kaudeksi 1998–1999 hän palasi KooKooseen pelaamaan jääkiekon II-divisioonaa. Hän lopetti uransa keväällä 1999.

MuutaMuokkaa

Laaksosen pikkuveli on olympiamitalisti ja NHL:ssäkin pelannut Antti Laaksonen. Vanhempi pikkuveli Olli Laaksonen on entinen I-divisioonassa pelannut puolustaja.

TilastotMuokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1983–1984 FoPS I-divisioona 30 11 3 14 12
1984–1985 FoPS I-divisioona 42 41 27 68 16
1985–1986 FoPS I-divisioona 39 21 26 47 26 JMM 7 5 3 8 4
1986–1987 KalPa SM-liiga 40 3 5 8 6 JMM 6 5 1 6 2
1987–1988 KalPa SM-liiga 43 6 6 12 4
1988–1989 FoPS I-divisioona 44 59 44 103 12  
1989–1990 Tappara SM-liiga 44 14 20 34 20 7 1 1 2 0
1990–1991 FoPS I-divisioona 35 22 29 51 48
1991–1992 KooKoo I-divisioona 43 29 44 73 75  
1992–1993 KooKoo I-divisioona 43 31 37 68 40 6 6 9 15 0
1993–1994 KooKoo I-divisioona 44 19 50 69 79
1994–1995 KooKoo I-divisioona 45 17 34 51 74 4 1 2 3 2
1995–1996 TuTo SM-liiga 15 1 2 3 2
Brûleurs de Loups de Grenoble Ranska 13 5 7 12 2 7 2 3 5 0
1996–1997 ERC Selb Saksa I 48 22 22 44 45
1997–1998 ERSC Amberg Saksa I 53 38 30 68 32
1998–1999 KooKoo II-divisioona 12 4 8 12 60 5 1 3 4 4
4 kautta yhteensä SM-liiga 142 24 33 57 32 7 1 1 2 0
9 kautta yhteensä I-divisioona 365 250 294 544 382 10 7 11 18 2

LähteetMuokkaa

  1. Kiiskinen parantelee ”Sitä” koko ajan, mutta rikkooko Hallbäck ”Sen”? 12.9.2008. Jatkoaika.com. Viitattu 30. maaliskuuta 2010.
  2. 88–89 – Laaksonen on kone, osa 3 19.5.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 30. maaliskuuta 2010.
  3. 90–91 – Hissi tuo ja hissi vie 9.6.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 30. maaliskuuta 2010.

Aiheesta muuallaMuokkaa