Mikko Haanpää

Mikko Jaakko Ehto Haanpää (3. lokakuuta 1875 Pulkkila – 3. syyskuuta 1954 Piippola) oli keskipohjalainen maanviljelijä, kunnallispoliitikko ja kirjailija Pentti Haanpään isä. Mikko Haanpää kirjoitti myös itse joitain kaunokirjallisia teoksia.

Mikko Haanpään vanhemmat olivat maanviljelijä ja valtiopäivämies Juho Haanpää ja talollisentytär Liisa Haaraniemi. Haanpää vieraantui jo varhain kotoaan ja hän yritti aluksi pitää maatilaa yhdessä veljensä kanssa mutta myi pian pois osuutensa. Tämän jälkeen hän vaelsi muutamia vuosia jätkänä ja pelimannina kunnes kävi sitten Haapaveden kansanopiston 1897–1898. Opiston käytyään Mikko Haanpää lähti 1899 siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin ja siellä hän meni 1902 naimisiin Maria Susanna (Sanna) Keckmanin (1877–1950) kanssa. Pariskunta palasi Suomeen 1904 ja he asuivat aluksi vähän aikaa Haapavedellä kunnes Mikko Haanpää osti Pulkkilan Leskelän kylästä Makkosen rappiotilan jota hän sitten viljeli seuraavat 13 vuotta. Tällä tilalla syntyi myös 1905 hänen vanhin poikansa Pentti. Myytyään Makkosen tilan Mikko Haanpää osti samasta kylästä Nivalan kruununtorpan, haki sen itsenäiseksi tilaksi ja laajensi tilaa myöhemmin maakaupoilla.

Mikko Haanpää oli mukana kunnallispolitiikassa, osuustoiminnassa sekä sosialidemokraattisen puolueen, maalaisliiton ja pienviljelijäpuolueen paikallisosastojen toiminnassa. Hän kirjoitti ahkerasti sanomalehtiin artikkeleita, pakinoita, kertomuksia, maaseutukirjeitä yms. käyttäen nimimerkkejä "M.E.H." ja "Nivan äijä". Haanpää oli alkanut kirjoittaa jo Amerkan-siirtolaisena ollessaan sikäläisiin suomalaisiin lehtiin ja samoihin aikoihin hän julkaisi ensimmäiset kaunokirjalliset kertomuksensa.

Vuonna 1916 Mikko Haanpää julkaisi Hätämaan Jussin unikirjan joka perustui samassa Leskelän kylässä eläneen kansanparantaja ja tietäjä Jussi Luomajoen antamiin tietoihin. Hän jatkoi saman aihepiirin käsittelyä vielä 1924 kirjoitetussa näytelmässään Tietäjän talossa. Viimeksi Mikko Haanpää kirjoitti romaanikäsikirjoituksen Kauneuden kirous jota ei kuitenkaan painettu. Hän tarjosi käsikirjoitusta pojalleen Pentti Haanpäälle ja tämä alkoikin suunnitella sen pohjalta Sisarukset-nimistä romaania. Tämä romaani ei kuitenkaan toteutunut mutta romaanin alusta Pentti Haanpää teki kertomuksen Lähtö maailmalle ja hän julkaisi romaania varten kirjoittamaansa materiaalia myös kertomuskokoelmassa Heta Rahko korkeassa iässä (1947) ja romaanissa Jauhot (1949).

Teokset

• Pakkas-Heikki, kansankertomus. Pohjantähden kirjapaino 1903
• Veroa maksava salakauppias, kansankertomus. Kaleva (Michigan) 1904
• Tietäjän talossa, 2-osainen näytelmä. Oy Liiton kirjapaino 1904
• Hätämaan Jussin unikirja, muistiinpanoista järjestänyt M. H. Kansan tahdon kirjakauppa 1916
• Kauneuden kirous, romaanikäsikirjoitus. 1930- ja 1940-luvulla.
• Leskelän kylän historiikki. Leskelän nuorisoseura 1950

Lähteet

• Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Eino Kauppinen: Tuntematon Pentti Haanpää. Pentti Haanpään jälkeenjääneet teokset osa 1. Otava 1956

Aiheesta muualla

• Kirjasampo.fi: Mikko Haanpää