Mikael Kerullarios
Mikael Kerullarios (n. 1000 – 1059) toimi Konstantinopolin patriarkkana vuosina 1043–1058. Hänen aikanaan tapahtui idän ja lännen kirkkojen jakaantuminen vuonna 1054.[1]
| Mikael Kerullarios | |
|---|---|
 Mikael Kerullarios valtaistuimella. Kuva 1100-luvun käsikirjoituksesta Madrid Skylitzes. |
|
| Konstantinopolin patriarkka | |
|
1043–1059
|
|
| Edeltäjä | Aleksis |
| Seuraaja | Konstantinos II Likhoudes |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | n. 1000 Konstantinopoli |
| Kuollut | 1059 |
| Kansalaisuus | Bysantin valtakunta |
| Tiedot | |
| Uskonto | ortodoksinen kirkko |
Mikael Kerullarios korosti idän kirkon autonomiaa. Kun Bysantin keisari Konstantinos IX teki myönnytyksiä paavi Leo IX:n suuntaan, Mikael Kerullarios määräsi kaikki oman patriarkaattinsa kirkot käyttämään kreikan kieltä. Ne, jotka halusivat käyttää edelleen latinaa, hän määräsi suljettaviksi. Paavi lähetti vuonna 1054 valtuuskunnan neuvottelemaan asiasta. Kesken neuvottelujen paavi Leo IX kuoli, ja hänen seuraajansa marssi Hagia Sofiaan julistamaan Mikael Kerullariokselle kirkonkirouksen. Mikael Kerullarios vastasi samalla mitalla ja julisti koko valtuuskunnan pannaan.[1]
Skisman muodostumisen jälkeen Mikael Kerullarios oli jonkin aikaa Konstantinopolin mahtavin mies. Hän riitaantui Konstantinos IX:n kanssa ja järjesteli tämän seuraajien syrjäyttämisiä niin tiuhaan, että häntä sanottiin kuninkaantekijäksi. Lopulta hän pyrki kruunauttamaan itsensä keisariksi. Isaak I Komnenos määräsi hänet karkotettavaksi, ja matkalla Kerullios haaksirikkoutui ja kuoli.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Michael Cerularius Encyclopedia Britannica. Viitattu 26.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Michael Cærularius Catholic Encyclopedia. Viitattu 26.3.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikael Kerullarios Wikimedia Commonsissa
