Mihail Stahovitš

venäläinen poliitikko

Mihail Aleksandrovitš Stahovitš (ven. Михаил Александрович Стахович, 1861 Orjolin kuvernementti – 1923 Aix-en-Provence, Ranska) oli venäläinen poliitikko, valtakunnanneuvoston jäsen ja runoilija. Hän toimi Venäjän väliaikaisen hallituksen nimittämänä Suomen kenraalikuvernöörinä 31. maaliskuuta – 17. syyskuuta 1917. Hän oli jo aikaisemmin puolustanut Suomen oikeuksia duumassa.[1][2]

Mihail Aleksandrovitš Stahovitš
Suomen kenraalikuvernööri
1917
Edeltäjä Adam Lipski (vt.)
Seuraaja Nikolai Nekrasov
Henkilötiedot
Syntynyt1861
Orjol, Venäjä
Kuollut1923
Aix-en-Provence, Ranska
Tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Stahovitš opiskeli aikanaan lakia, mutta keskittyi sitten Orjolin kuvernementissa olleiden tilustensa hoitoon ollen alueen aatelismarsalkka 1892–1895. Venäjän duuman jäsen hän oli 1905–1906 ja 1907, sen jälkeen valtakunnanneuvoston jäsenenä 1907–1912 ja 1915–1917.

Suomen kenraalikuvernöörinä Stahovitš ei sekaantunut Suomen sisäisten asioiden hoitoon, vaan keskittyi oleellisimpiin valtiojohtamisen asioihin. Hänen tiedetään osallistuneen senaatin istuntoihin vain kerran. Venäjän väliaikaisen hallituksen heinäkuun lopussa antaman eduskunnan hajotusmääräyksen johdosta pidetyssä senaatin kokouksessa äänestettiin hajotusmääräyksen julkaisemisesta. Senaattorien antamien äänten mentyä tasan Stahovitšin ääni ratkaisi, ja eduskunnan hajotusmääräys julkaistiin. Stahovitš piti Tokoin senaatin Venäjän väliaikaisen hallituksen kontrollissa joitakin kuukausia, mutta epäonnistui yrityksessään saada porvarit ja sosiaalidemokraatit hallitusyhteistyöhön kesällä tapahtuneen välirikon jälkeen. Hän päätti jättää tehtävänsä syyskuun alussa.[2][3]

Suomen kenraalikuvernöörikauden jälkeen hänet nimitettiin lähettilääksi Madridiin, mutta hän ei ennättänyt ennen vallankumousta määräpaikkaansa.

Lähteet

muokkaa
  1. Nousiainen & Vähä: Stahovitsh Suomi 80. Tampereen Yliopisto. Viitattu 3.5.2012.
  2. a b Tiihonen, Seppo: Vallan kumoukset Suomessa 1917-1919. Suomi ja vallan verkostot, s. 98-99, 126. Otava, 2019. ISBN 978-951-1-33630-3.
  3. Helsingin Fabianinkadulla ammuttiin elokuussa 1917, ja silloin porvarit vielä auttoivat työläismiliisiä - Kun Suomesta tuli Suomi osa 8 yle.fi.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Håkon Holmberg: (Keisarillisen) Suomen senaatin talousosaston puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1909–1918 – elämäkerrallinen luettelo, Helsinki, 1964.
  Edeltäjä:
Adam Lipski vt.
Suomen kenraalikuvernööri
1917
Seuraaja:
Nikolai Nekrasov
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.