Avaa päävalikko
Metsätundraa, ilmakuva Venäjältä.
Ivvavikin kansallispuiston metsätundraa Kanadassa.

Metsätundra tai puistotundra on tundraa muistuttava kasvillisuustyyppi. Metsätundralla kasvaa tundramaista matalaa kasvillisuutta ja sillä kasvaa puita tai metsäsaarekkeita on vain paikoin harvakseltaan.[1]

Metsätundra sijaitsee tundran ja boreaalisen vyöhykkeen eli taigan välissä[1] suurimmaksi osaksi napapiirin pohjoispuolella. Venäjällä metsätundra alkaa Kuolan niemimaalta ja jatkuu Venäjän läpi Kolyma joelle. Metsätundra vyöhykkeen leveys on noin 20–200 kilometriä.[2]

Metsätundran lämpösumma (vuorokaudet jotka ylittävät +5 °C) on alle 1300 °C astevuorokautta. Sademäärä on alle 450 mm. Kasvukauden pituus on 90–110 päivää. Puiden siemenet eivät useimmiten ehdi tuleentua koska kesä on siihen metsätundralla liian lyhyt. Se on kasvillisuusvyöhykkeistä soistunein ja palsa- ja mätässoita on runsaasti.[2]

Metsätundralla kasvaa runsaasti alpiinisen tyyppisiä ruohovartisia kasveja ja saroja sekä heiniä. Sammalia ja jäkälää kasvavaa tyypillisesti runsaasti. Puuvartisia kasveja kasvaa yli 90 lajia. Pääasiassa varpuja mutta matalia pensaita. Puista metsätundralla kasvaa siperianlehtikuusia (Larix sibirica), siperiankuusi (Picea obovata) ja haapa (Populus tremula).[1][2]

Se oli yleinen kasvillisuustyyppi jääkaudella. Metsätundraa pidetään vain osin arktisena eli hemiarktisena. Suomessa metsä- tai puistotundraa vastaa lähinnä hemioroarktinen vyöhyke, jossa kasvaa harvakseltaan tunturikoivua ja vaivaiskoivua.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Pohjoinen luonto: yleistä Oulu.fi. Viitattu 14.7.2019.
  2. a b c Metsätundra Venäjän metsienhoito – verkko-oppimateriaali. Viitattu 14.7.2019.