Metsäpirtti (Inkeri)

Metsäpirtti[1] (ven. Нечеперть, Netšepert) oli inkeriläinen kylä entisessä Järvisaaren luterilaisessa seurakunnassa Inkerissä. Kylän paikka sijaitsee nykyään Leningradin alueen Tusinan piirissä Venäjällä.

Kylä sijaitsi Huorolanjoen ja Ihalaistenjoen risteyksessä, josta alkoi Voittolanjoki. Perimätiedon mukaan kylän ensimmäinen asukas oli Voittolanjoelle synkkään metsään pirttinsä perustanut Rietrikki. Kylän vanhempi osa oli Voittolanjoen oikealla rannalla ja uudempi vasemmalla rannalle. Ruotsin vallan aikana kylässä asui jo inkeriläisiä, mutta Suuren Pohjan sodan jälkeen osa asukkaista pakeni muualle. Kylä mainitaan asuinpaikkana uudelleen jo vuoden 1727 kartassa.[1] 1800-luvulla Metsäpirtti paloi poroksi, mutta rakennettiin uudelleen. Vuonna 1856 siellä oli 23 taloa ja 62 asukasta, vuonna 1860 taloja oli 29 ja talonpoikia 63. Vuonna 1885 oli kylässä 30 taloa ja 216 asukasta sekä kauppa. 1800-luvun puolivälissä kylään muutti muutama sukua Suomesta. Vuonna 1926 kylässä oli 96 taloa ja 338 asukasta, joista 320 inkeriläistä.[2] Isäntien sukunimet 1900-luvulla: Husu, Mustonen, Peuhkuri, Pyysiäinen (kotoisin Uukunimestä), Siippalainen, Suni, Särki, Tani, Vainonen, Woltter (kotoisin Jaakkimasta).[1]

Toisen maailmansodan aikana kylä oli miehitetty saksalaisjoukoilla. Inkeriläisiä oli viety vuosina 1943-1944 Viron kautta Suomeen. Sodan jälkeen osa niistä jäi Suomeen, jotkut pakenivat Ruotsiin. Neuvostoliittoon palanneet eivät vastoin lupauksia päässeet kotikylälle, vaan heidät karkotettiin eri puolille Venäjää.[1]. Kylän paikalla on nyt puutarhapalsta-alueita.

LähteetMuokkaa