Merkkivärinen on varsin yleinen koirien väritys, jossa eumelaniinivärisellä (yleensä mustalla) pohjalla on feomelaniinivärisiä (yleensä punaruskeita) merkkejä "kulmakarvojen" kohdalla, poskissa, kuonon ympärillä ja leuan alla, rinnassa, istuinluilla ja jaloissa. Mustapohjaista merkkiväriä kutsutaan usein englanninkielisellä nimityksellä black and tan, "musta ja vaaleanruskea".

Rottweiler on eräs yleisimmistä merkkivärisistä koiraroduista.

Merkkiväritys on yleinen esimerkiksi dobermannilla, porokoirilla, vetokoirilla ja pinserillä. Laikoilla värin nimitys on karamis. Satulakuvio on yleinen muun muassa saksanpaimenkoiralla ja monilla ajokoiraroduilla.

Periytyminen

muokkaa

Merkkivärityksestä vastaa koiran A-lokuksen alleeli t, joka on resessiivinen alleelien AA ja Aw suhteen mutta dominoiva alleelin Aa suhteen. Jotta merkkiväritys voidaan nähdä yksilön fenotyypissä, on sen kyettävä tuottamaan eumelaniinia, ja sen genotyypin on E-lokuksen suhteen oltava siis jokin muu kuin ee (resessiivinen keltainen). Toinen merkkivärityksen suhteen epistaattinen genotyyppi on K-lokuksessa dominanttimusta (KBK_), joka estää feomelaniinin tuotannon tehden koirasta täysin eumelaniinivärisen. Poikkeus tähän on cockerspanielin harvinainen "soopeliksi" kutsuttu väritys.

Yleisesti ottaen merkkikuvioisen koiran genotyypin on siis oltava [muu kuin EeEe] AtA_ [muu kuin KBK_].

Muunnokset

muokkaa
 
Valkeankirjava merkkivärinen satulakuviolla on hyvin yleinen väritys ajokoiraroduilla. Kuvassa beagle.

Merkkivärityksestä tunnetaan useampia muunnoksia, joista yleisin on niin kutsuttu satulakuvio. Satulakuvioinen koira syntyy merkkiväristä muistuttavana, mutta koiran aikuistuessa ruskea kuvio laajenee ja lopulta eumelaniinia on enää niskassa, selässä, kyljillä ja hännän päällä satulaa tai viittaa muistuttavana kuviona. Satulakuvioisilla koirilla on sama at-alleeli kuin merkkivärsillä koirilla[1]. Väritysten eron saattaa aiheuttaa jossakin muussa geenissä sijaitseva muuntelijageeni.

Grizzle eli domino on merkkivärityksen muunnos, jossa koiran ylälinjalle jää satulamuunnosta muistuttava eumelaniinivärinen "huntu", joka ulottuu otsalle ja ohimoille ja venyy silmien välistä tunnusomaiseksi kapeaksi kärjeksi. Muunnoksen aiheuttaa E-lokuksen alleeli G. Väritys on varsin harvinainen ja sitä tavataan vain salukilla, afgaaninvinttikoiralla, suomenlapinkoiralla ja alaskanmalamuutilla.

Cockerspanielilla esiintyvä soopeli muistuttaa dominoväritystä ulkoisesti erittäin paljon ja on sen tavoin E-lokuksen tekijän muuntama merkkivärikuvio. Värityksen aiheuttaa vastikään tunnistettu E-lokuksen alleeli h.[2]

Dominosta poiketen soopelit cockerspanielit ovat K-lokuksen suhteen KK tai Kk, siis dominanttimustia. kk-genotyypin yksilöt ovat fenotyypiltään "suttuisen punaisia", eivät "soopeleita". Kaikki cockerspanielit ovat A-lokuksen suhteen genotyyppiä AtAt eli merkkivärisiä.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Schmutz, Sheila: Agouti homepage.usask.ca. Viitattu 10.02.2018. (englanniksi)
  2. a b The Eh Allele doggenetics.co.uk. Viitattu 10.02.2018. (englanniksi)