Merkkinen mitta

mittateoriassa hyödyllinen mitan yleistys

Merkkinen mitta on mittateoriassa hyödyllinen mitan yleistys. Se kulkee kirjallisuudessa myös nimellä täysadditiivinen joukkofunktio.

Se määritellään muuten kuten (positiivinen) mitta, mutta arvojen pitää olla reaalilukuja, tai joissain määritelmissä myös on sallittu. Tässä artikkelissa nämä määritelmät erotellaan toisistaan termeillä "äärellinen merkkinen mitta" ja "yleistetty merkkinen mitta".

Määritelmä muokkaa

Olkoon   joukko ja   sigma-algebra perusjoukolla  . Kuvaus   on yleistetty merkkinen mitta, jos se toteuttaa seuraavat ehdot

  1. Tyhjän joukon mitta on nolla, eli
     
  2. Jos joukot  ,  , missä   on numeroituva joukko, ovat erillisiä ja summa   on olemassa, niin
     .

Yleistetty merkkinen mitta voi olla myös kuvaus  . Kuvaus   ei kuitenkaan ole mielekäs kaavan

 

vuoksi, jos olisi   ja  .

Äärellinen merkkinen mitta määritellään samoin paitsi että vaaditaan  .

Yleensä "merkkinen mitta" tarkoittaa äärellistä merkkistä mittaa, mutta tämä artikkeli ei sitä vaadi.

Ominaisuuksia muokkaa

Mikäli merkkinen mitta on ei-negatiivinen kaikilla sigma-algebran alkioilla, on se selvästi mitta (eli positiivinen mitta).

Merkkiselle mitalle   voidaan jokaisessa joukossa   määritellä niin sanotut ylä- ja alavariaatiot

  ja  

Kuvaukset   ja   ovat itse asiassa myös merkkisiä mittoja, jos rajoitumme sigma-algebran alkioihin.

Näiden avulla voidaan osoittaa, että jokainen merkkinen mitta   voidaan lausua muodossa

 .

Tästä itse asiassa seuraa niin sanottu Jordanin esityslause, jonka mukaan jokainen merkkinen mitta on jonkin kahden mitan erotusfunktio.