Merckinsarvikuono
Merckinsarvikuono[1] (Stephanorhinus kirchbergensis) on sukupuuttoon kuollut sarvikuonolaji joka eli Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa pleistoseeniepookin lopulla. Se eli samaan aikaan villasarvikuonon kanssa, mutta merckinsarvikuono eli lämpimämmässä ilmastossa.
| Merckinsarvikuono | |
|---|---|
 Kallo |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kavioeläimet Perissodactyla |
| Heimo: | Sarvikuonot Rhinocerotidae |
| Suku: | †Stephanorhinus |
| Laji: | kirchbergensis |
| Kaksiosainen nimi | |
 Fossiililöydöt vuoden 2011 tilanteen mukaan |
|
Esiintymisaika- ja alue muokkaa
Merckinsarvikuono eli keski-pleistoseenikaudella aikavälillä MIS 15-13 aina eem-interglasiaalille eli MIS 5e. Lajia esiintyi laajalla alueella Euraasiassa aina Ranskasta Kiinaan. Sen jäännöksiä on löydetty paitsi Ranskasta ja Kiinasta, mutta myös Englannista, Saksasta, Itävallasta, Italiasta, Sloveniata, Kroatiasta, Unkarista, Tšekistä, Slovakiasta, Puolasta, Romaniasta, Moldovasta, Venäjältä, Kazakstanista ja Koreasta. Epävarmoja löytöjä on myös Ukrainasta, Armeniasta, Azerbaidžanista ja Tadžikistanista. Kaiken kaikkiaan löytöjä on tehty huomattavasti enemmän Länsi-Euroopasta kuin muilta lajin esiintymisalueilta.[2]
Elintavat muokkaa
Merckinsarvikuono oli erikoistunut elämään metsäympäristöissä, kun taas vastaavasti samaan aikaan elänyt Stephanorhinus hemitoechus asutti aroja. Molemmat lajit kehittyivät todennäköisesti Aasiassa, ja Eurooppaan levitessään ne syrjäyttivät vanhemman sarvikuonolajin Stephanorhinus hundsheimensis.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 4. Perhoskala–Suutari, s. 1424. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-01817-5.
- ↑ Emmanuel M.E Billia: Occurrences of Stephanorhinus kirchbergensis (Jäger, 1839)(Mammalia, Rhinocerotidae) in Eurasia–An Account Acta Paleontologica Romaniae. academia.edu. Viitattu 17.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Outliving the Ice Age: Tale of a rhinoceros ScienceDaily: Senckenberg Research Institute and Natural History Museum. Viitattu 17.7.2016. (englanniksi)