Mediataiteen peruskäsitteitä

Artikkelissa esitellään mediataiteen muotoja ja tekniikoita.

Videonauhateos muokkaa

Videonauhateos (engl. Video art, single videotape) on erilaisille videoformaateille (Betacam, U-matic, laserdisc, VHS, DVD jne.) tallennettu ja sen kautta esitettäväksi tarkoitettu lineaarinen itsenäinen teos. Näitä teoksia kutsutaan videotaiteeksi erotukseksi kokeellista elokuvasta tai taidedokumenteista. Videotaideteoksia esitetään joko itsenäisesti videoesityksinä televisiomonitorista tai projisoituna videoprojektorilla kankaalle tai television välityksellä.

Videonauhateoksen formaatteja voivat olla U-matic LB ja HB, Betacam SP, Hi8, miniDV, DVD-cam, DVC-Pro ja Digi-Betacam.

Multimediateos muokkaa

Pääartikkeli: Multimedia

Multimediateos (engl. Multimedia art, CD-ROM art, multimedia work) on jollekin formaatille (CD-ROM, CD-I, DVD) tallennettu itsenäinen epälineaarinen taideteos, jonka käyttämisessä on tietokoneella tehdyillä valinnoilla keskeinen osa.

Multimediateosten formaatteja voivat olla muun muassa CD-ROM, DVD-ROM, Flash, Macromedia Director.

Verkkoteos muokkaa

Verkkoteos (engl. Network art, internet art) on erilaisia lähinnä internetiin tarkoitettuja ohjelmia (selaimia kuten Netscape, Internet Explorer) hyväkseen käyttävä itsenäinen taideteos, jota käytetään tietoverkon kautta. Teokset voivat olla CD-romien kaltaisia navigoitavia multimediateoksia, tai kolmiulotteisia tiloja (esimerkiksi VRML-selainten kautta). Niiden keskeinen ominaisuus voi olla myös erilaiset reaaliaikaiset kommunikaatioperformanssit.

Verkkoteosten tekniikkoja ovat muun muassa HTML, XML, Java, JavaScript, Flash, QuickTime, Windows Media Player, Real Player, Shockwave, VRML.

Valoteos muokkaa

Pääartikkeli: Valotaide

Valoteos (engl. Light art, light work)on itsenäinen taideteos, jossa käytetään teoksen keskeisenä kuvallisena ilmenemismuotona erilaisten valonlähteiden tai eri tavoilla tuotetun valon tuottamia valonäkymiä ja/tai näiden heijastumia. Valoteosten sijaintipaikkoja voivat olla erilaiset tilat ulkona tai sisällä.

Valoteosten tekniikoita ovat esimerkiksi seuraavat. Valonlähteen ohjauksen mukaan: ohjauskonsolit, valopöydät tai ohjausprotokolla, esimerkiksi Dmx, ethernet, 0–10 V, sekä himmentimet, heijastimet, rajaimet, värifiltterit, gobot, johdotus. Valonlähteitä ovat polttimot, tuli tai räjähdykset.

Ääniteos muokkaa

Pääartikkeli: Äänitaide

Ääniteokset (engl. sound art, radio art, sound space work) ovat erilaisia itsenäisiä taideteoksia, joissa käytetään joko erilaisia nauhoitteita tai reaaliaikaista äänilähdettä luomaan äänitila tai -maailma. Ääniteosten esiintymispaikat voivat olla ulkona tai sisällä, tai se voi olla broadcast tai netcast lähetys esimerkiksi radiossa tai internetissä.

Ääniteosten tallennustekniikoita ovat muun muassa analoginen nauha, CD, C-kasetti, minidisc, DAT, DVD-audio, SACD, MP3, WAV ja AIFF.

Multivisio muokkaa

Multivisio (engl. Multivision, Multi-Image) on itsenäinen taideteos, jossa käytetään lähinnä valokuvia, videoita ja ääntä muodostamaan yhdelle tai usemalla katselupinnalle kokonainen audiovisuaalinen lineaarinen kokonaisuus.

Multivisiotekniikoita ovat diaprojektori, elokuvaprojektori, videoprojektori, stereoääni ja monikanavatekniikka.

Installaatio muokkaa

Pääartikkeli: Installaatio

Installaatioiksi (engl. Installation, space art, space oriented art) kutsutaan itsenäisiä tilataideteoksia, jotka rakentuvat johonkin tilaan ottaen huomioon sen ominaisuudet. Installaatiot koostuvat esineistä, rakennelmista ja mediateknologian esitysvälineistä (kuten videoista, elokuvista, äänistä, valoista). Voidaan erikseen vielä tarkentaa onko teos videoinstallaatio, elokuvainstallaatio mediainstallaatio, valoinstallaatio tai ääni-installaatio tai näiden yhteisteos tai onko kyse lattia- katto- tai seinäinstallaatiosta.

Installaatioiden tekniikoita ovat esimerkiksi video- tai elokuvaprojektori, videonauha tai DVD tai tietokone.

Virtuaalitodellisuus muokkaa

Pääartikkeli: Virtuaalitodellisuus

Virtuaalitodellisuudella (lyhenne VT, engl. Virtual, virtual reality , VR, cyberspace, artificial reality) tai keinotodellisuudella tarkoitetaan mediainstallaatioita ja -tiloja, joissa tietokoneella tuotettu komiulotteinen kuvatila tuotetaan katsojalle siten että hän kokee olevansa kuvan sisällä (immersiivinen 3D-kuvatodellisuus). VT-tiloja voidaan kokeilla niin sanotun VT-kypärän tai lasien kautta, jossa stereokuva tuotetaan suoraan silmien eteen sijoitettujen monitorien kautta tai niin sanotuilla cave-installaatioilla, joissa käytetään kolmea tai useampaa projisointipintaa, joiden kuvatilan sisällä ihmiset voivat seisoa, liikkua tai liikuttaa tilassa olevia kuvaobjekteja. Tilaan on luotu usein myös kolmiulotteinen äänimaailma. VT-taideteokset ovat itsenäisiä teoksia, joissa edellä mainittuja tekniikoita käytetään hyväksi. Kielitoimisto suosittaa käsitteitä keinotodellisuus tai tekotodellisuus mutta mediakulttuurin parissa työskentelevät puhuvat virtuaalitodellisuudesta alan kansainvälisen käytännön mukaisesti.

Tekniikkaa ovat erikoisesti VT-todellisuuden luomiseen ja esittämiseen liittyvät nopeat tietokoneet ja esitystekniikat ja rakennetut tilat.

Interaktiivinen teos muokkaa

Interaktiivinen teos (engl. Interactive art, interactivity) on itsenäinen taideteos, jossa käytetään erilaisia vuorovaikutteisia tekniikoita, projisointitiloja ja mediamuotoja, joissa keskeisenä ideana on tarjota katsojalle/kokijalle mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa teoksen materiaalien, osien ja multimediamateriaalin kanssa.

Interaktiivisten teosten tekniikkoja ovat muun muassa Macromedia Director, MAX ja muut ohjelmat, valo-, liike- ja äänisensorit, projisointipinnat ja valkokankaat.

Elokuva muokkaa

Pääartikkeli: Elokuva

Elokuvalla (engl. Experimental film, avant garde film, documentary film, narrative film, fiction) tarkoitetaan filmimateriaalilla kuvattua, leikauttua ja esitettävää lineaarista itsenäistä taideteosta, jota katsotaan projisoidun pinnan kautta. Mediataideyhteydessä kokeelliseksi elokuvaksi kutsutaan elokuvan kerronnallista muotoa, jossa perinteinen narratiivinen kerronta on hajotettu ja teoksen kuvallinen muoto on ”kokeileva” kuvaukseltaan ja leikkaukseltaan tai filmin normaalista pokkeavan kehitysprosessin kautta.

Elokuvien esitystekniikoita ovat muun muassa filmit, kuten 70 mm, 35 mm, Super 16 mm, 16 mm ja 8 mm (kaitafilmi). Äänitekniikoita ovat muun muassa mono, stereo, Dolby ja DTS.

Mediaperformanssi muokkaa

Pääartikkeli: Performanssi

Mediaperformanssi (engl. Media performance, live event) tarkoittaa performanssi- tai live-tapahtuman muotoa, jossa esityksessä mediateknologialla tai kommunikaatiolla teknologian kautta on merkittävä osuus.

Mediaperformanssien tekniikoita ovat erilaiset mediateknologian välineet.

Uusmediataide muokkaa

Pääartikkeli: Uusmedia

Uusmediataide (engl. New media art) on sana, jolla nuoremmat, lähinnä digitaalisen teknologian työkalut omaksuneet "videopelisukupolven" edustajat haluavat erottautua vanhemmasta videotaiteen, installaatioiden ja analogisilla välineillä työskentelevistä, sekä selkeästi taiteeksi hyväksytyn taiteen alueella toimijoista.

Ohjelmistotaide muokkaa

Ohjelmistotaide (engl. Open access, open source, programming art, net art, software art, database) on uuden mediakulttuurin kansainvälisiä kasvualueita. Kyseessä on taiteen alue, jonka välineenä on tietokoneen ohjelmalla tuotettu algoritminen koodi ja aiheena ohjelmistojen kulttuuriset ja sosiaaliset kytkennät. Ohjelmistotaiteen lähtökohtana eivät ole ohjelmistotuotannon käytännönläheiset tarpeet – perinteisten softatyökalujen sijaan kohteena ovat esimerkiksi ohjelmistoihin liittyvä käsitteellinen tarkastelu, estetiikka, digitaalinen kulttuuriperintö ja media-aktivismi. Myös tietokanta voidaan esittää taideteoksen muodossa.

Ohjelmistotaiteen tekniikoita ovat muun muassa CuSeeMe, DHTML, ladattava tekniikka, jossa taideteos on toimiakseen ladattava koneeseen aina erikseen, email-taideteos (vertaa fax-taideteos), Flash, HTML, Java, JavaScript, MP3 (teos sisältää MP3-audion), Perl, QuickTime, RealPlayer, Shockwave, tietokanta (kuten SQL tai Filemaker, VRML ja WMP.

Mobiilielokuva muokkaa

Mobiilielokuvaa (engl. Mikrocinema, mikromovie, mikroelokuva, mikroaika, mobie) katsotaan mobiililaitteesta, kuten kännykästä. Elokuvien ja television katselu internetissä ja kännyköissä yleistyy valtavaa vauhtia. Valkokankaalle tai lyhytelokuviksi toteutetut sisällöt kuitenkin harvoin hyödyntävät uusia mahdollisuuksia tai soveltuvat sellaisenaan uusiin jakelukanaviin ja käyttötilanteisiin. Mobiiliympäristöissä onkin mielekkäämpää puhua uusista visuaalisista sisällöistä, kuin yksinomaan elokuvasta.

Englanninkielinen sana Movie voidaan johtaa sanoista Moving Image – liikkuva kuva tai elävä kuva. MOBIE on samalla tapaa johdettavissa yhdistelmästä Mobile Image. MOBIE tarkoittaa paitsi kuvan itsensä liikettä, myös liikkeessä olevaa katsojaa, liikkeessä olevaa "valkokangasta" ja kuvan liikuttamista eri tekniikoin katsojalle verkon yli.

Mobiilielokuvan tekniikkaa on streaming serveri.

Katso myös muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa