Max Pacioretty
Max Pacioretty (s. 20. marraskuuta 1988 New Canaan, Connecticut, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen jääkiekkoilija, joka pelaa NHL-joukkue Washington Capitalsissa. Montreal Canadiens varasi hänet ensimmäisellä kierroksella 22. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2007. Montreal Canadiensissa Pacioretty pelasi vuosina 2008–2018 ja vuonna 2015 hänet valittiin joukkueen kapteeniksi. Jatkoaika.comin verkkolehden mukaan Paciorettyn vahvuuksiin kuuluu laukaus, luistelunopeus, läpiajot, taklaaminen, pelaaminen maalin edessä sekä kookkaat fyysiset mitat. Verkkosivusto määrittelee hänen heikkouksiksi terävyyden puutteen maalintekopaikoissa sekä ”laput silmillä” pelaamisen, jolloin Pacioretty ei aina huomaa varoa vastustajia.[1] Hänen kausipalkkansa on seitsemän miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Sopimus Hurricanesin kanssa on voimassa kauden 2022–2023 loppuun saakka.[2]
| Max Pacioretty | |
|---|---|
 Max Pacioretty vuonna 2015. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. marraskuuta 1988 New Canaan, Connecticut, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | vasen laitahyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 188 cm |
| Paino | 93 kg |
| Seura | |
| Seura | Washington Capitals |
| Sarja | NHL |
| Pelinumero | 67 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2009– |
| Aik. seurat |
Montreal Canadiens (NHL) Hamilton Bulldogs (AHL) Vegas Golden Knights (NHL) Carolina Hurricanes (NHL) |
| NHL-varaus |
22. varaus, 2007 Montreal Canadiens |
Ura muokkaa
Seuraura muokkaa
Pacioretty kävi lukion kotikaupungissaan New Canaanissa, jonka jälkeen hän vietti vuodet 2004–2006 Taft Schoolissa. Kaudeksi 2006–2007 Pacioretty siirtyi USHL-joukkue Sioux City Musketeersiin, joka varasi hänet 18. pelaajana vuonna 2005. Hän oli Philip DeSimonen jälkeen joukkueen toiseksi paras pistemies tehoilla 21+42=63. Pacioretty jakoi USHL:n pistepörssin kymmenennen sijan kolmen muun pelaajan kanssa.[3] Hänet valittiin kauden päätteeksi liigan vuoden tulokkaaksi ja tulokkaiden tähdistökentälliseen. Pacioretty pelasi myös USHL:n tähdistöottelussa. NHL-joukkue Montréal Canadiens varasi hänet ensimmäisellä kierroksella 22. pelaajana kesällä 2007. Kaudeksi 2007–2008 Pacioretty siirtyi Michiganin yliopistojoukkueeseen. Hän voitti CCHA:n mestaruuden,[4] voitti sarjan vuoden tulokkuuden ja valittiin tulokkaiden tähdistökentälliseen.[5]
Kesällä 2008 Pacioretty teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Montréal Canadiensin kanssa, jonka organisaatioon hän siirtyi kaudeksi 2008–2009. Pacioretty pelasi koko syyskauden Canadiensin farmijoukkue Hamilton Bulldogsissa, AHL:ssä. Hän pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa 2. tammikuuta 2009 vieraissa New Jersey Devilsiä vastaan ja teki samassa ottelussa jo ensimmäisellä laukauksellaan NHL-uransa avausmaalin, joka jäi Canadiensin 4–1-tappioon päättyneessä ottelussa joukkueen ainoaksi.[6] Yhteensä Pacioretty teki ensimmäisen sopimuskautensa aikana NHL:ssä 34 runkosarjaottelussa tehot 3+8=11. Hän pelasi jokaisesta kolmesta ensimmäisestä kaudestaan vielä osan AHL:ssä.
Kausi 2010–2011 Paciorettyllä päättyi 8. maaliskuuta 2011 vakavaan loukkaantumiseen, kun hän joutui Boston Bruinsin Zdeno Cháran taklaamaksi. Chára taklasi Paciorettyn vaarallisen näköisesti vaihtoaitioiden välisen pleksin kulmaan. Pacioretty sai tilanteessa aivotärähdyksen ja hänen niskanikamansa murtui. Chára ei saanut teostaan pelikieltoa.[7] Pacioretty teki kesäkuussa 2011 kaksivuotisen jatkosopimuksen Canadiensin kanssa[8] ja hän onnistui edellisen kauden loukkaantumisestaan huolimatta tekemään läpimurron NHL:ssä.[9] Ilman farmikomennuksia jäänyt Pacioretty voitti Canadiensin sisäisen pistepörssin tehoilla 33+32=65. Hän teki NHL-uransa ensimmäisen kypärätempun 9. helmikuuta 2012 New York Islandersia vastaan.[10] Pacioretty voitti loukkaantumisensa myötä kauden päätteeksi Bill Masterton Memorial Trophyn.[11]
Syyskuussa 2015 Canadiens ilmoitti, että Paciorettystä tulee seuran historian 29. kapteeni. Valinnan tekivät joukkueen pelaajat äänestämällä.[12]
Syyskuussa 2018 Pacioretty siirtyi Vegas Golden Knightsiin vaihdossa Tomas Tatariin, Nick Suzukiin ja toisen kierroksen varausvuoroon vuoden 2019 varaustilaisuudessa.[13]
Heinäkuussa 2022 Golden Knights kauppasi Paciorettyn ja Dylan Coghlanin Carolina Hurricanesiin.[14]
Heinäkuussa 2023 Pacioretty teki vapaana agenttina Washington Capitalsin kanssa vuoden ja kahden miljoonan dollarin sopimuksen.[15]
Maajoukkueura muokkaa
Pacioretty edusti Yhdysvaltoja MM-kilpailuissa vuonna 2012, jolloin hän oli tehoilla 2+10=12 joukkueen paras pistemies ja syöttäjä. Pacioretty pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2008.[4]
Yksityiselämä muokkaa
Pacioretty on naimisissa NHL:ssäkin pelanneen venäläispelaaja Maksim Afinogenovin siskon, tennispelaaja Katia Afinogenovan kanssa.[16] Paciorettyn äiti on lähtöisin Meksikosta ja hänen isänsä äiti on kanadanranskalainen.[17][18] Max Pacioretty puhuu myös itse ranskaa.[19]
Tilastot muokkaa
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 2004–2005 | Taft School | USHS | 23 | 5 | 14 | 19 | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2005–2006 | Taft School | USHS | 26 | 7 | 26 | 33 | – | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2006–2007 | Sioux City Musketeers | USHL | 60 | 21 | 42 | 63 | 119 | 7 | 4 | 6 | 10 | 10 | ||||||||||||||||
| 2007–2008 | Univ. of Michigan | NCAA | 37 | 15 | 24 | 39 | 59 | – | – | – | – | – | JMM | 6 | 0 | 0 | 0 | 8 | ||||||||||
| 2008–2009 | Hamilton Bulldogs | AHL | 37 | 6 | 23 | 29 | 43 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Montréal Canadiens | NHL | 34 | 3 | 8 | 11 | 27 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2009–2010 | Hamilton Bulldogs | AHL | 18 | 2 | 9 | 11 | 10 | 5 | 1 | 0 | 1 | 2 | ||||||||||||||||
| Montréal Canadiens | NHL | 52 | 3 | 11 | 14 | 23 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2010–2011 | Hamilton Bulldogs | AHL | 27 | 17 | 15 | 32 | 20 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Montréal Canadiens | NHL | 37 | 14 | 10 | 24 | 39 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2011–2012 | Montréal Canadiens | NHL | 79 | 33 | 32 | 65 | 56 | – | – | – | – | – |  |
MM | 8 | 2 | 10 | 12 | 4 | |||||||||
| 2012–2013 | HC Ambrì-Piotta | NLA | 5 | 1 | 0 | 1 | 4 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Montréal Canadiens | NHL | 44 | 15 | 24 | 39 | 28 | 4 | 0 | 0 | 0 | 4 | |||||||||||||||||
| 2013–2014 | Montréal Canadiens | NHL | 73 | 39 | 21 | 60 | 35 | 17 | 5 | 6 | 11 | 8 | OK | 5 | 0 | 1 | 1 | 4 | ||||||||||
| 2014–2015 | Montréal Canadiens | NHL | 80 | 37 | 30 | 67 | 32 | 11 | 5 | 2 | 7 | 16 | ||||||||||||||||
| 2015–2016 | Montréal Canadiens | NHL | 80 | 30 | 34 | 64 | 34 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2016–2017 | Montréal Canadiens | NHL | 81 | 35 | 32 | 67 | 38 | 6 | 0 | 1 | 1 | 7 | WCup | 3 | 0 | 0 | 0 | 2 | ||||||||||
| 2017–2018 | Montréal Canadiens | NHL | 64 | 17 | 20 | 37 | 30 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2018–2019 | Vegas Golden Knights | NHL | 66 | 22 | 18 | 40 | 36 | 7 | 5 | 6 | 11 | 4 | ||||||||||||||||
| 2019–2020 | Vegas Golden Knights | NHL | 71 | 32 | 34 | 66 | 44 | 16 | 5 | 3 | 8 | 12 | ||||||||||||||||
| 2020–2021 | Vegas Golden Knights | NHL | 48 | 24 | 27 | 51 | 14 | 13 | 5 | 6 | 11 | 4 | ||||||||||||||||
| 2021–2022 | Vegas Golden Knights | NHL | 39 | 19 | 18 | 37 | 33 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2022–2023 | Carolina Hurricanes | NHL | 5 | 3 | 0 | 3 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 15 kautta | yhteensä | NHL | 855 | 326 | 319 | 645 | 468 | 74 | 25 | 24 | 49 | 55 | ||||||||||||||||
| 3 kautta | yhteensä | AHL | 82 | 25 | 47 | 72 | 73 | 5 | 1 | 0 | 1 | 2 | ||||||||||||||||
Lähteet muokkaa
- Max Pacioretty The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Max Pacioretty Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- Max Pacioretty Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- Max Pacioretty Jatkoaika.comissa (Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ Jatkoaika.com
- ↑ CapFriendly.com: Max Pacioretty #67. Viitattu 21.8.2020.
- ↑ Max Pacioretty The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- ↑ a b Max Pacioretty Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ Max Pacioretty Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- ↑ Devils whip Canadiens behind sharp play from Clemmensen 2.1.2009. CBS Corporation. Viitattu 18.5.2012. (englanniksi)
- ↑ NHL-lupauksen niska murtui, Charalle ei pelikieltoa mtv3.fi. 10.3.2011. MTV3.
- ↑ Max Pacioretty inks two-year deal 20.6.2011. Montréal Canadiens. Viitattu 18.5.2012. (englanniksi)
- ↑ Isotalo, Ilari: Uuden alun saanut Max Pacioretty innoissaan kisoihin 3.5.2012. Jatkoaika.com. Viitattu 18.5.2012.
- ↑ Pacioretty has hat trick, Gomez scores in Canadiens' win 9.2.2012. The Sports Network. Arkistoitu 13.4.2012. Viitattu 18.5.2012. (englanniksi)
- ↑ Jevgeni Malkin juhli NHL-palkintogaalassa 21.6.2012. Jatkoaika.com. Viitattu 21.6.2012.
- ↑ Max Pacioretty becomes the 29th captain in Montreal Canadiens history 18.9.2015. Montréal Canadiens. Viitattu 22.9.2015. (englanniksi)
- ↑ https://www.sportsnet.ca/hockey/nhl/canadiens-trade-captain-max-pacioretty-golden-knights/
- ↑ https://nhl.nbcsports.com/2022/07/13/trade-vegas-golden-knights-send-max-pacioretty-to-carolina-hurricanes-in-salary-dump/
- ↑ https://www.nhl.com/capitals/news/capitals-sign-max-pacioretty/c-345159352
- ↑ Milton, Peter: No offence, but he'd rather not be in Hamilton 23.9.2011. The Hamilton Spectacor. Arkistoitu 1.11.2011. Viitattu 18.5.2012. (englanniksi)
- ↑ Stu Cowan: For Canadiens' Max Pacioretty hockey becomes family affair montrealgazette. Viitattu 11.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Follow the leader NHL.com. Viitattu 11.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Montreal Canadiens fans delighted to have Max Pacioretty as team captain cbc.ca. Viitattu 11.11.2021.
| Edeltäjä: Ian Laperrière |
Bill Masterton Memorial Trophyn voittaja 2012 |
Seuraaja: Josh Harding |
2 Petry | 3 Johnson (C) | 4 Fowler | 7 Goligoski | 9 Ryan | 11 Lasch | 13 Atkinson | 15 Crabb | 18 Abdelkader | 19 Slater (A) | 20 Braun | 21 Okposo | 23 Brown | 25 Smith | 26 Stastny | 27 Faulk | 31 Bachman | 34 Butler | 35 Howard | 36 Curry | 39 Dwyer | 44 Thompson (A) | 61 Palmieri | 67 Pacioretty | Valmentaja Gordon