Avaa päävalikko

Mauri Lintera

suomalainen toimittaja ja kustantaja

Mauri Lintera (17. tammikuuta 1923 Helsinki17. toukokuuta 2011 Kauniainen) oli suomalainen lehdenkustantaja ja päätoimittaja, joka perusti useita suomalaisia laajalevikkisiä aikakauslehtiä.[1]

Lintera aloitti 16-vuotiaana kesätöissä urheilutoimittajana Martti Jukolan päätoimittamassa Suomen Urheilulehdessä. Lintera oli talvisodassa vapaaehtoisena ja palveli Viipurissa lähettinä. Jatkosodassa hän oli mukana Talin–Ihantalan taistelussa. Sotien jälkeen hänestä tuli 1948 Helsingin Sanomien kotimaan- ja urheiluosastojen toimittaja. Viiden vuoden kuluttua hän siirtyi Uuteen Suomeen ja sieltä Mantereen kirja Oy:öön, jossa hän oli 1950-luvulla mukana perustamassa Me Naiset -lehteä.[1]

Lintera osti agentuuriliikkeen, joka myi kansainvälistä aineistoa, ja perusti vuonna 1958 ilman alkupääomaa Jallu-miestenlehden, joka oli tuolloin miehille sunnattu yleisaikakauslehti eikä pornolehti, kuten myöhemmin. Alkuvaiheissa Lintera kirjoitti, taittoi ja kuvasi lehden numerot itse. Lehti alkoi menestyä vuonna 1961, kun poliisi takavarikoi lehden numeron, joka sisälsi Tabe Slioorin muistelmien ensimmäisen osan.[1]

Muita Linteran perustamia lehtiä olivat Nyrkki (1960, nimenmuutos Nyrkkiposti 1968), naistenlehti Jaana (1962), Suosikki (1963) ja Jermu (1968).[1]

Vuonna 1968 Lintera myi lehtensä Uudelle Kivipainolle, joka myi ne edelleen Lehtimiehet Oy:lle. Myös Lintera siirtyi Lehtimiesten palvelukseen Jaanan päätoimittajaksi ja kehittäjäksi.[1] Vuonna 1973 julkistettu Ilja Glazunovin muotokuva Urho Kekkosesta paljastui myöhemmin Linteran tilaamaksi Jaana-lehteä varten.[2]

Lintera jäi eläkkeelle vuonna 1987.[1] Hänen uskotaan käyttäneen ensimmäisenä Leijonat-lempinimeä Suomen jääkiekkomaajoukkueesta Helsingin Sanomissa tammikuussa 1949.[3]

KirjallisuuttaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Jukola, Laia: Muistot: Mauri Lintera (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 6.6.2011. Viitattu 6.6.2019.
  2. Tikka, Juha-Pekka: Kekkosen 1973 kohutaulun salainen tausta paljastui Ilta-Sanomat. 12.1.2009. Viitattu 6.6.2019.
  3. Hakola, Tero; Pusa, Ari: ”Se oli aika raju ja onnistunutkin veto”: Leijona ilmestyi maajoukkueen paitaan vuonna 1948, mutta kuka keksi Leijonien lempinimen? Helsingin Sanomat. 6.6.2019. Viitattu 6.6.2019.