Matti Haukka
Matti Haukka (s. 1964)[1] on suomalainen kemisti ja professori. Hän on ollut kemian professorina Joensuun yliopistossa 2007–2009 ja Itä-Suomen yliopistossa 2010–2012. Vuodesta 2012 hän on toiminut Jyväskylän yliopiston epäorgaanisen kemian professorina. Kemistinä Haukka tunnetaan rakennekemian ja organometallikemian tutkijana.
Akateeminen ura muokkaa
Matti Haukka valmistui 1990 filosofian maisteriksi Joensuun yliopistosta ja väitteli siellä tohtoriksi vuonna 1995.[1] Hänen fysikaalisen kemian alaan kuuluva väitöskirjansa käsitteli ruteniummonobipyridien valmistamista [Ru(CO)3Cl2]2 ja 2,2'-bipyridiinistä.[2][3]
Akateemisen uransa hän aloitti 1989 tutkijana ja assistenttina Joensuun yliopistossa.[4]
Haukka työskenteli 1998–2000 Suomen Akatemian nuorempana akatemiatutkijana.[1] Vuonna 2000 hänet nimitettiin fysikaalisen organometallikemian dosentiksi Joensuun yliopistoon.[4] Vanhempana akatemiatutkijana hän työskenteli 2000–2005.[1] Akatemiatutkijakautensa jälkeen hän toimi Joensuun yliopistossa kemian yliassistenttina 2005–2007.[5]
Professorina muokkaa
Matti Haukka toimi 2007–2009 epäorgaanisen kemian professorina Joensuun yliopistossa.[5] Kun yliopisto vaihtoi nimensä Itä-Suomen yliopistoksi hän jatkoi siellä edelleen professorina 2010-2012.[1]
Elokuussa 2012 Haukka nimitettiin epäorgaanisen kemian professoriksi Jyväskylän yliopiston kemian laitokselle.[4] Virkaanastujaisluennossaan joulukuussa 2012 hän käsitteli koordinaatiokemiaa. Koordinaatiokemia on kemian osa-alue, joka tutkii pääasiassa metalliyhdisteiden kemiaa, mutta siihen yhdistyy muitakin kemian eri osa-alueita epäorgaanisesta orgaaniseen kemiaan.[6]
Tutkimusura muokkaa
Tutkimusalat muokkaa
Matti Haukka on rakennekemian ja organometallien tutkija. Hän on kemistinä tutkinut kokeellisen epäorgaanisen kemian rakenteiden syntetiikkaa[4] eli esimerkiksi valmistanut laboratoriossa erilaisia epäorgaanisia aineita. Rakennekemian tutkijana hän on tehnyt aineiden kemiallisen rakenteen analyysia.[4] Professori Haukan kiinnostuksen kohteena on ollut myös aineiden funktionaalisuuden rakenneriippuvuuden tutkimus[4] eli hän selvittää, kuinka aineen rakenne ja sen muoto vaikuttavat aineen toimintaan esimerkiksi kemiallisissa reaktioissa. Hänen tutkimusaloihinsa kuuluvat lisäksi koordinaatioyhdisteiden kemia ja materiaalien 3-ulotteinen karakterisointi atomitasolla.[4]
Jyväskylän yliopiston professorina Haukka on tutkinut katalyysin, optisten ja fotofyysisten menetelmien avulla aktiivimetallikompleksien ja ei-kovalenttisten molekyylien vuorovaikutusta.[5] Häntä kiinnostavat erityisesti laajat molekulaariset rakenteet, joissa molekyyliketjuun sitoutuu sekä kovalenttisia polymeerejä että ei-kovalenttisia metallikompleksien ja orgaanisten yhdisteiden muodostamia kokonaisuuksia.[5] Ei-kovalenttisten rakenteiden osalta tutkimus sivuaa supramolekulaarista kemiaa.
Kansainvälinen tiedetoiminta muokkaa
Professori Haukka on osallistunut myös kansainvälisiin tiedeprojekteihin. Eurooppalaista tiedeyhteistyötä lisäämään pyrkivän COST-hankkeen (COST, European Cooperation in Science and Technology) puitteissa hän on osallistunut kahteen tiedeprojektiin. Toinen projekteista keskittyi kehittämään uusia niin kutsuttuja "älykkäitä" epäorgaanisia polymeerejä (engl. Smart Inogranic Polymer, SIP) ja lisäämään alalla tehtävää kansainvälistä tiedeyhteistyötä.[7] Projekteista toinen liittyi kristallisoitumisreaktion tutkimukseen, jossa tutkitaan kuinka orgaaniset molekyylit kristallisoituvat.[8]
Teoksia muokkaa
- Haukka, Matti: Ruthenium monobipyridines derived from [Ru3(CO)12], [Ru(CO)3Cl2]2, and 2,2'-bipyridine: applications to heterogeneous 1-hexene hydroformylation and use as model compounds for intermediates and active catalysts in water gas shift reaction and reduction of CO2. Helsinki: Yliopistopaino, 1995. (Haukan väitöskirja)
Aiheesta muualla muokkaa
- Koordinaatiokemiaa ja molekyylien välisiä vuorovaikutuksia Professori Matti Haukan virkaanastujaisluento (videoleike). Jyväskylän yliopisto 12.12.2012.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Prof. Matti Haukka (Arkistoitu – Internet Archive). Itä-Suomen yliopisto (UEF), 2016. (englanniksi) Viitattu 12.1.2016.
- ↑ Matti Haukka, Pipsa Hirva, Saija Luukkanen, Mirja Kallinen, Markku Ahlgrén & Tapani A. Pakkanen: Reactions of Ruthenium Bipyridine Catalyst Precursors: Synthetic, Structural, and Theoretical Studies on Ruthenium Mono(bipyridine) Carbonyls in Ethylene Glycol Solutions Inorganic Chemistry, 1999, 38 (13), pp 3182–3189. ACS Publications. (englanniksi) Viitattu 12.1.2016.
- ↑ Väitöskirjat (Arkistoitu – Internet Archive) Kemian laitos, Itä-Suomen yliopisto. 2016 Viitattu 12.1.2016.
- ↑ a b c d e f g Uudet professorit: Haukka kemian, Huhta kielitaidon arvioinnin professoriksi (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, 2012. Viitattu 12.1.2016.
- ↑ a b c d Dr. Matti Haukka (Arkistoitu – Internet Archive) Kemian laitos, Jyväskylän yliopisto. 2016. Viitattu 12.1.2016
- ↑ Professorien Haukka, Karvanen ja Rajala juhlaluennot (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, 2012. Viitattu 12.1.2016.
- ↑ European Network on Smart Inorganic Polymers (SIPs) (Arkistoitu – Internet Archive) Cost.eu, 28.5.2013 (englanniksi) Viitattu 12.1.2016.
- ↑ European Network on Smart Inorganic Polymers (SIPs) (Arkistoitu – Internet Archive) Cost.eu, 16.5.2014 (englanniksi) Viitattu 12.1.2016.