Masada
Masada on vuori ja historiallinen linnoitus Juudean autiomaassa Israelissa lähellä Kuolleenmeren rannikkoa. Linnoitusta rakennutti Herodes ja roomalaiset valtasivat sen juutalaisilta kapinallisilta Masadan piirityksen yhteydessä ensimmäisen juutalaissodan aikana 70-luvulla jaa. Roomalaisten Masadan ympärille rakennuttamat piiritysvarustukset lukeutuvat maailman parhaiten nykypäiviin saakka säilyneisiin. Masada kuuluu nykyisin Unescon maailmanperintöluetteloon.
| Masada | |
|---|---|
 Masada ilmakuvassa. |
|
| Sijainti | Israel |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | Linnoitus. |
| Rakennuttaja | Herodes |
 |
|
Sijainti
muokkaa
Masada sijaitsee tasalakisella vuorella Kuolleenmeren länsirannalla[1] En Gedin eteläpuolella. Vuori kohoaa noin 450 metrin korkeudelle Kuolleenmeren pinnasta. Pituutta sillä on noin 600 metriä ja leveyttä 300 metriä. Sen juurta ympäröi kaksi wadia.[2]
Historia
muokkaa
Alkuperä
muokkaaMuille alueen arkeologisille kohteille tyypillisesti varhaisimmat merkit ihmisistä Masadasta ovat jo kalkoliittiselta kaudelta 4000–300-luvuilta ennen ajanlaskun alkua. Paikalta on löydetty esimerkiksi tekstiilejä ja keramiikkaa. Paikalta on tehty löytöjä myös sittemmältä rautakaudelta. Hellenistiseltä kaudelta ei ole juurikaan arkeologista näyttöä ennen Herodesin valtakautta. Paikalla olevat kaksi vesisäiliötä on mahdollisesti rakennettu enne Herodesia, mutta varmuutta ei ole. Paikkaa alettiin rakentaa laajemmassa mittakaavassa vasta Herodesin kaudella. Historiallisista lähteistä Masada tunnetaan lähinnä juutalaisen Roomassa eläneen historioitsija Josephuksen kirjoituksista. Josephus kirjoitti Masadasta kreikaksi. Nimi Masada lienee johdettu heprean ja aramean linnaketta tarkoittavasta sanasta mezad. Josephus esittää paikan alkuperästä kaksi eri tarinaa, ensimmäisen mukaan paikan rakennuttivat "muinaiset kuninkaat" ja toisen mukaan "ylipappi Joonatan". Joonatanin tarkemmasta henkilöllisyydestä ei ole selvyyttä.Joitakin Josephuksen tarinaa tukevia viitteitä on löydetty esimerkiksi seleukidien aikaisista kolikoista. Strabon ja Plinius mainitsevat Masadan kirjoituksissaan lyhyesti.[2]
Herodes joutui pakenemaan parthialaisten tukemaa Antigonosta Jerusalemista vuonna 40 ennen ajanlaskun alkua. Josephuksen tarinan mukaan Herodes jätti perheensä ja varuskunnan Masadaan lähtien itse Roomaan. Antigonos piiritti Masadan, joka kesti kuitenkin Herodesin paluuseen ja voittoon saakka. Sittemmin herodes rakennutti paikkaa linnoitukseksi itselleen peläten mahdollisesti juutalaisten kansannousua omaa valtaansa vastaan. Huomattavan sotilalalisen uhan muodosti myös Kleopatran hallitsema Egypti. Herodesin kaudella Masadaan rakennettiin kolme palatsia, parakit, kolme kyyhkyslakkaa (colombaria), kylpylä ja kaksikerroksinen muuri. Muurien kivi oli vuorelta hakattua dolomiittia ja yksityiskohtaisemmat arkkitehtoniset rakennelmat pehmeämpää muualta tuotua kiveä.[2]
Masadan piiritys
muokkaa
Herodes kuoli vuonna 4 eaa. ja Juudea liitettiin Rooman valtakuntaan vuonna 6 ajanlaskun alun jälkeen. Paikalla lienee ollut tämän jälkeen roomalainen varuskunta. Ensimmäisen juutalaissodan puhjetessa vuonna 66 jaa. Masadan valtasivat selootien tikarimiesten (sicarii) ryhmittymä Menahemin johdolla. Jerusalemin kukistuttua vuonna 70 monet jäljelle jääneistä kapinallisista pakenivat Masadaan. Roomalainen kuvernööri Lucius Flavius Silva piiritti Masadan vuonna 73 tai 74. Linnoitus kukistui muutaman kuukauden kestäneen piirityksen jälkeen. Josephuksen mukaan linnoituksessa olleet 960 miestä, naista ja lasta tekivät joukkoitsemurhan antautumisen sijaan. Masadan roomalaiset piiritysvarustelmat kuuluvat nykypäiviin asti parhaiten säilyneiden joukkoon. Piirityksen aikana roomalaiset rakensivat masadan ympärille piiritysmuurin ja kahdeksan leiriä piirittäville joukoille. Muurinmurtajaa varten Masadan muurille rakennettiin ramppi (agger) maa- ja kiviaineksesta.[2]
Masadan valtauksen jälkeen roomalaisilla oli jonkin aikaa leiri vuoren huipulla. Viimeisin löydetty kolikko tuolta ajanjaksolta on ajoitettu vuoteen 112. Paikka hylättiin samalla vuosisadalla. 400-luvulla Bysantin valtakunnan kaudella paikka otettiin jälleen käyttöön, kun sille rakennettiin luostari. Luostari on mahdollisesti muutamissa historialliissa lähteissä mainittu Marda. Luostari hylättiin ilmeisesti islamin saapumisen jälkeen 600-luvulla. Juutalaisten keskuudessa Masadan tekivät uudelleen tunnetuksi etenkin Josephuksen Juutalaissodan historian käännös hepreaksi vuonna 1931 ja siitä tuli juutalaisen vastarinnan symboli. Israelin asevoimien panssarijoukkojen asevelvolliset vannovat sotilasvalansa Masadan huipulla. Vuonna 1966 perustettiin Masadan kansallispuisto ja vuoren huipulle vietiin köysirata vuonna 1971.[2] Masada liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2001.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Paaco Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja, s. 329. (4. painos) Otava, 2000. ISBN 978-951-1-12387-3
- ↑ a b c d e Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 13 Lif-Mek, s. 593-599. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2 (englanniksi)
- ↑ Masada World heritage List. World heritage Centre: Unesco. Viitattu 3.3.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Masada Wikimedia Commonsissa
