Martti Hetemäki
Martti Sakari Hetemäki (s. 14. syyskuuta 1956 Helsinki) on suomalainen virkamies,[1] joka nimitettiin valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi seitsemän vuoden määräajalle maaliskuusta 2013 lähtien. Hän jäi virastaan eläkkeelle vuonna 2020. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen tohtori.[2]
Hetemäki aloitti työelämäprofessorina Helsinki Graduate School of Economicsissa heinäkuun alussa 2020. Professuuri on puoliksi Helsingin yliopistossa ja puoliksi Aalto-yliopistossa.[3]
UraMuokkaa
Hetemäki on työskennellyt eri tehtävissä valtiovarainministeriössä, muun muassa finanssineuvoksena 1994–1995, kansantalousosaston osastopäällikkönä (ylijohtaja) 1995–2003 ja vuodesta 2003 alivaltiosihteerinä.[4] Hän oli sosiaaliturvan kokonaisuudistusta vuosina 2007–2009 valmistelleen Sata-komitean varapuheenjohtaja ja valtiovarainministeriön verotuksen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja 2008–2010[5].
Hetemäki on Suomen itsenäisyyden juhlarahaston hallituksen puheenjohtaja.[6]
Vuonna 2010 Hetemäen johtama verotuksen kehittämistyöryhmä esitti ansiotuloverotuksen rajaveroasteiden alentamista kautta linjan ja 50 prosentin kattoa ylimmälle rajaveroasteelle.[7] Vuonna 2013 yhteisöveroa oltiin laskemassa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Hetemäki laski veronalennuksen dynaamiset vaikutukset yläkanttiin, ja valtiovarainministeriö joutui pienentämään odotuksia dynaamisista vaikutuksista.[6]
Vuonna 2016 Hetemäki toimi työllisyysryhmän puheenjohtajana.[8] Hän on ollut vetovastuussa aktiivimallia valmistelleessa työryhmässä ja puolusti kritiikkiä osakseen saanutta aktiivimallia valtiovarainministeriön kolumnissa 10. tammikuuta 2018.[9][10]
NäkemyksiäMuokkaa
Hetemäen mukaan ilman euroa ei olisi eurokriisiä, ja euromaat ovat euron ja Euroopan keskuspankin virheiden armoilla. Hetemäki on kirjoittanut kirjoituksen Eurokriisin syyt ja euroalueen tulevaisuus.[11]
Hetemäen mielestä suomalaisten pitäisi hyväksyä palkkaerojen kasvu, jotta työllisyysaste nousisi. Hetemäen mukaan Suomen työllisyysaste on eteläeurooppalainen.[12]
Hetemäki piti loppuvuodesta 2017 sote-uudistusta välttämättömänä palvelujen turvaamiseksi.[13]
Toukokuussa 2018 Hetemäki kannatti sote-uudistusta.[14]
YksityiselämäMuokkaa
Martti Hetemäki on Päiviö Hetemäen poika.[6] Hetemäellä on kolme lasta.[15]
JulkaisujaMuokkaa
- Hetemäki, Martti: On Open Economy Tax Policy. Diss. Helsingin yliopisto. VATT-tutkimuksia, 6. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuslaitos, 1991. ISSN 0788-5008. ISBN 951-561-014-1.
- Hetemäki, Martti: Eurokriisin syyt ja euroalueen tulevaisuus. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2015, 111. vsk, nro 1, s. 16–39. Artikkelin verkkoversio.
LähteetMuokkaa
KirjallisuusMuokkaa
- Suomi-Fakta (WSOY, 2002)
ViitteetMuokkaa
- ↑ Kuka kukin on 2007, s. 214. Otava 2006. ISBN 951-1-20606-0
- ↑ Martti Hetemäki valtiosihteeriksi kansliapäällikkönä valtiovarainministeriöön 14.2.2013. Valtiovarainministeriö. Viitattu 30.9.2016.
- ↑ Martti Hetemäki Helsinki Graduate School of Economicsin työelämäprofessoriksi 19.12.2019. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.6.2021.
- ↑ Martti Hetemäki Finanssivalvonta. Arkistoitu 3.10.2016. Viitattu 30.9.2016.
- ↑ http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/012_veroryhma/index.jsp (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Martti Hetemäki on Sixten Korkmanin löytö – Uusi sarja läpivalaisee vallankäyttäjiä. Vihreä Lanka.
- ↑ Verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti 2010. Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 11.1.2018. Viitattu 30.9.2016.
- ↑ Pilke, Antti: Työttömät välttämässä tuplakarenssin – työllisyysryhmä jäänee silti erimieliseksi Yle Uutiset. 30.9.2016. Viitattu 30.9.2016.
- ↑ Valtiosihteeri lyttää kritiikin aktiivimallista: "Käsitykset kohtuullisuudesta ovat ehkä muuttuneet"
- ↑ Valtiovarainministeriö: kolumni Aktiivimallin toiminta, tausta ja kritiikki
- ↑ Nyt sen sanoo ministeriö: EKP ja euro ovat kriisin syypäitä Taloussanomat 6.5.2015. Viitattu 28.4.2021
- ↑ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002915098.html
- ↑ https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sote-jarjestelmaa-pitaa-uudistaa-palvelujen-turvaamiseksi
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10222420
- ↑ Curriculum Vitae OECD. Viitattu 30.9.2016. (englanniksi)