Martin Bucer
Martin Bucer tai Butzer (11. marraskuuta 1491 Schlettstadt – 28. helmikuuta 1551 Cambridge) oli saksalainen uskonpuhdistaja, joka pyrki yhdistämään luterilaisia ja reformoituja uskonpuhdistuksen haaroja.[1][2]
| Martin Bucer | |
|---|---|
 Balthasar Jenichen piirros Martin Bucerista |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. marraskuuta 1491 Schlettstadt, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta |
| Kuollut | 28. helmikuuta 1551 (59 vuotta) Cambridge, Englanti |
| Kansalaisuus | saksalainen |
Bucer oli Lutherin ja Melanchthonin jälkeen vaikutusvaltaisin saksalainen reformaattori. Hän on myös yhdistävä tekijä Saksan ja Englannin uskonpuhdistuksen välillä.[3]
Elämä muokkaa
Bucer syntyi vuonna 1491 Schlettstadtissa Elsassissa. Vuonna 1506 hän liittyi dominikaaneihin, ja hänet lähetettiin opiskelemaan Heidelbergiin. Siellä hän tutustui Erasmuksen ja Lutherin kirjoituksiin. Bucer hylkäsi katolisen kirkon, alkoi kannattaa uskonpuhdistuksen oppeja ja meni naimisiin nunnan kanssa.[1]
Bucer toimi Pfalzin vaaliruhtinaan hovisaarnaajana ja vuonna 1522 pastorina Landstuhlissa Pfalzin alueella, ja matkusteli siellä saarnaamassa uskonpuhdistusta. Hänen ekskommunikoitiin katolisesta kirkosta vuonna 1523, jolloin Bucer siirtyi Strassburgiin. Englannin kuningas Henrik VIII kysyi Bucerilta neuvoja erotessaan Katariina Aragonialaisesta.[1][3]
Ehtoollisen sakramentin kysymyksessä Bucerin mielipiteet olivat lähellä Ulrich Zwinglin oppia ehtoollisen vertauskuvallisuudesta, mutta hän halusi ylläpitää varhaisen protestanttisen liikkeen yhtenäisyyttä luterilaisten kanssa, etenkin Zwinglin kuoleman jälkeen, ja pyrki muotoilemaan Etelä-Saksan ja Sveitsin luterilaisia ja reformoituja yhdistävän Confessio Tetrapolitana -uskontunnustuksen Wolfgang Capiton kanssa. Buceria syytettiin tästä syystä opillisesta epäselvyydestä. Bucerin ponnisteluista huolimatta Marburgin uskontokeskustelussa (1529), jossa keskusteltiin Lutherin ja Zwinglin eriävistä näkemyksistä, erityisesti ehtoollisopista, ei saatu aikaan sovintoa. Bucerin ja Melanchthonin yhteinen yritys tuoda uskonpuhdistus Kölnin arkkihiippakuntaan epäonnistui vuonna 1542.[1][3]
Vuonna 1548 Bucer lähetettiin Augsburgiin allekirjoittamaan Augsburgin interim -sopimus katolisten ja protestanttien välillä. Bucer vastusti voimakkaasti katolisten ja protestanttien yhteystyötä, ja hän pakenikin Strassburgista Englantiin Cranmerin kutsusta vuonna 1549. Englannissa hän toimi teologian professorina Cambridgen yliopistossa, ja hän osallistui Book of Common Prayer -kirkkokäsikirjan tarkastamiseen. Cranmer kysyi usein hänen mielipidettään kirkollisista asioista, erityisesti kirkollisia pukuja koskevassa kiistassa. Bucer kuoli Englannissa 27. helmikuuta 1551. Katolisen kuningatar Marian aikana hänen jäännöksensä kaivettiin esiin ja poltettiin, ja hänen hautansa purettiin vuonna 1556, mutta kuningatar Elisabet pystytti haudan uudelleen vuonna 1560.[1][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e BUCER (or Butzer), MARTIN Encyclopaedia Britannica. 1911. Viitattu 30.10.2020.
- ↑ Butzer (Bucer), Martin (1491-1551), Tietosanakirja. 1909-1922. Viitattu 30.10.2020.
- ↑ a b c d Martin Bucer Catholic Encyclopedia. 1908. Viitattu 11.1.2024.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Martin Bucer Wikimedia Commonsissa
