Maroni
Maroni (ranskankielinen nimitys, holl. Marowijne) on Atlantin valtamereen laskeva joki Ranskan Guayanan ja Surinamen rajalla. Sen pituus on 612 kilometriä,[1] valuma-alueen laajuus 65 000 neliökilometriä ja keskimääräinen virtaus 1 700 kuutiometriä sekunnissa.[2]
| Maroni Marowijne |
|
|---|---|
._Parc_Amazonien_de_la_Guyane._Fleuve_Maroni._1_(15).jpg) Koski Maripasoulan ja Talwuenin välillä. |
|
| Alkulähde |
Tumuc-Humac |
| Laskupaikka |
Atlantin valtameri |
| Maat | Suriname, Ranskan Guayana |
| Pituus | 612 km |
| Alkulähteen korkeus | 700 m |
| Virtaama | 1 700 m³/s |
| Valuma-alue | 65 000 km² |
 |
|
Maroni saa alkunsa 700 metrin korkeudessa Tumuc-Humacin vuorilta Surinamen kaakkoisosassa. Sen nimi on yläjuoksulla Alitany ja keskijuoksulla Lawa. Tärkeimmät sivujoet ovat Tapanahoni, Sparouine, Beiman, Iso ja Pieni Abounami, Inini, Tampok ja Marouini. Joen viisi kilometriä leveään estuaariin yhtyy Mana.[2]
Maronista tuli Ranskan ja Alankomaiden omistusten raja Utrechtin rauhassa vuonna 1713. Vuonna 1850 sen varrelta löydettiin kultaa, mikä sai Ranskan vaatimaan rajan siirtämistä Lawalta Tapanahonille. Yläjuoksulla rajaksi sovittiin Litanijoki vuonna 1935.[2]
Maronin rannoilla asuu muun muassa maroneja ja intiaaneja. Joki on tärkeä kulkuväylä, vaikka lukuisat kosket vaikeuttavat liikennöintiä. Saint-Laurent-du-Maronissa sijaitsee Port de l’Ouestin satama, josta on yhteys Surinamen puolelle Albinaan. Jokea saastuttaa luvaton kullankaivu.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Maroni Sandre. Arkistoitu 18.1.2022. Viitattu 13.3.2022.
- ↑ a b c d Rivers of the World Synopsis Sheets: The Maroni IFGR. Viitattu 13.3.2022.