Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo suomalaisesta urheilijasta. Muita Markku Salmisia löytyy täsmennyssivulta.

Markku Erik Salminen (9. syyskuuta 1946 Kokkola6. tammikuuta 2004 Järvenpää)[1] oli suomalainen suunnistaja ja kestävyysjuoksija. Hän oli tuomassa Suomelle kolmea suunnistusviestin MM-mitalia, ja kestävyysjuoksussa hän ylsi SM-pronssille ja taivalsi Bostonin maratonilla kymmenen parhaan joukkoon.

Markku Salminen osallistui neljä kertaa suunnistuksen MM-kisoihin. Parhaaksi henkilökohtaiseksi saavutukseksi jäi viimeisten, vuoden 1976 kisojen viides sija Aviemoressa Skotlannissa. Linköpingissä 1968 hän oli 13:s, Friedrichrodan 1970 suomalaisittain heikosti menneissä kisoissa 22:s ja syyskuussa 1974 Viborgissa 16:s. Hän oli joka kerta mukana myös Suomen viestijoukkueessa, ja kolmasti urakka päättyi mitaliin. Vuoden 1968 hopeamitalista Salminen ei tosin saanut kehuja, kun Rolf Koskinen, Veijo Tahvanainen ja Juhani Salmenkylä hankkivat hänelle ankkuriosuudelle yli neljän minuutin etumatkan. Ruotsin Göran Åhlund kuitenkin painui ohi ja jätti Suomen hopealle yhdeksän sekunnin erolla. Vuonna 1970 Salminen ja kumppanit jäivät viestissä neljänneksi, eikä koko kisoista tullut Suomeen yhtään mitalia. Vuonna 1974 Salminen juoksi viestin kakkososuuden, kun suomalaiset palasivat mitalikantaan, mutta voitosta ei tullut taistelua: Ruotsi oli lähes 16 minuuttia edellä. MM-kisoissa 1976 Ruotsin lisäksi edelle livahti Norja, mutta Salminen ja avausosuuden juossut Hannu Mäkirinta pääsivät toistamiseen MM-kisojen palkintokorokkeelle.

Katkeria viestimuistoja Salmiselle jäi varmasti myös vuoden 1979 Jukolan viestistä. Lyn-seura ylsi ensimmäisenä norjalaisjoukkueena viestin voittoon, kun Viggo Åberg jätti Järvenpään Palon ankkurina juosseen Salmisen kolmen sekunnin päähän taakseen. Toki Salminen oli Jukolan voittoa juhlinut jo vuonna 1970 Helsingin Suunnistajien ja 1978 Palon riveissä.

Ainoat PM-kisojen mitalinsa Salminen sai viestistä. Viborgissa 1967 tuli hopeaa, ja Kemiössä ja Paraisilla järjestetyissä kisoissa 1969 maaliin tuli ensimmäisenä Suomen kolmosjoukkue, jossa Salmisen lisäksi suunnistivat Tuomo Peltola, Matti Mäkinen ja Raimo Nissi.

Henkilökohtaiseen Suomen mestaruuteen Salminen ylsi kuudesti, ja lisäksi hän oli viidesti voittamassa viestimestaruutta.

Markku Salminen osoitti kestävyytensä myös juoksuradoilla ja maanteillä. Hän saavutti SM-pronssia 10 000 metrin juoksussa 1970. Maineikkaalla Bostonin maratonilla Salminen sijoittui kahdeksanneksi 1971 ja kymmenenneksi seuraavana vuonna.

SaavutuksetMuokkaa

SuunnistuksessaMuokkaa

  • MM-hopeaa viestissä 1968 ja 1974
  • MM-pronssia viestissä 1976
  • MM-kisoissa henkilökohtaisella matkalla viides 1976, 13:s 1968, 16:s 1974 ja 22:s 1970
  • PM-kultaa viestissä 1969
  • PM-hopeaa viestissä 1967
  • SM-kultaa pitkällä matkalla 1967–68, 1974 ja 1976
  • SM-kultaa yösuunnistuksessa 1970 ja 1973
  • SM-kultaa viestissä 1967, 1971 ja 1973 (Helsingin Suunnistajat) sekä 1975–76 (Järvenpään Palo)
  • Jukolan viestin voitto 1970 (Helsingin Suunnistajat) ja 1978 (Järvenpään Palo)

KestävyysjuoksussaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Ahvenainen, Seppo: Huippusuunnistaja tunsi Järvenpään rakennukset. Helsingin Sanomat, 23.1.2004. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa