Marketta Sundman
Heljä Marketta Sundman (o.s. Soininvaara; 12. maaliskuuta 1949 Helsinki – 21. huhtikuuta 2022 Espoo)[1] oli suomalainen filosofian tohtori ja Turun yliopiston pohjoismaisen filologian professori.[2][3]
| Marketta Sundman | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. maaliskuuta 1949 Helsinki |
| Kuollut | 21. huhtikuuta 2022 (73 vuotta) Espoo |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | pohjoismaisen filologian professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (FM 1978 ja FL 1979), Åbo Akademi (FT 1988) |
| Instituutti | Turun yliopisto |
| Tutkimusalue | ruotsin kielen lauseoppi, ruotsin kielen oppiminen vieraana kielenä |
| Palkinnot | SLS:n väitöskirjapalkinto (1988) ja Mauritz Hallbergin palkinto (1990), Wellanderin palkinto (Ruotsi, 2000), Ruotsin akatemian Margit Påhlsonin palkinto (2008); Suomen Tiedeseuran jäsen (2003–) |
Elämä ja ura muokkaa
Soininvaara kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta 1967. Sundman valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi 1979 ja lisensiaatiksi seuraavana vuonna. Filosofian tohtoritutkinnon hän teki Åbo Akademissa (1988).[2] Hänen ruotsinkielinen väitöskirjansa (1987) liittyi ruotsin kielen lauseenjäsennykseen: lauseen subjektivalintaan ja pääluokkaan. Työ oli otsikoitu Subjektval och diates i svenskan.[4] Hän sai Helsingin yliopiston ruotsin kielen dosentin pätevyyden 1991.[2]
Hän työskenteli Åbo Akademissa virkaatekevänä lehtorina (1973–1975), sen jälkeen virkaatekevänä ja varsinaisena assistenttina (1976–1983). Hän oli osittain samaan aikaan Suomen Akatemian tutkimusassistentti (1979–1985). Hän toimi Åbo Akademin virkaatekevänä apulaisprofessorina (1983 ja 1986–1990) sekä ruotsin kielen apulaisprofessorina (1993–1998). Turun yliopiston pohjoismaisen filologian professori hän oli vuodesta 1998 eläkkeelle jäämiseensä saakka.[2]
Sundmanin vahvoja osaamisalueita olivat ruotsin kielen lauseoppi ja ruotsin kielen oppiminen vieraana kielenä. [2] Hän osallistui myös julkisuudessa keskusteluun ruotsin kielen asemasta kouluissa.[5]
Sundmanin saamiin tunnustuksiin kuuluvat SLS:n väitöskirjapalkinto (1988), SLS:n Mauritz Hallbergin palkinto (1990), ruotsalainen Wellanderin palkinto (2000) ja Ruotsin akatemian Margit Påhlsonin palkinto (2008).[2][6] Sundman oli Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 2003.[3]
Yksityiselämä muokkaa
Sundmanin veli on Vihreän liiton poliitikko Osmo Soininvaara.
Lähteet muokkaa
- ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 22.5.2022, s. B 27
- ↑ a b c d e f Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 2 huhtikuuta 2019), s. 704
- ↑ a b Arkistoitu kopioJäsenluettelo – Suomen Tiedeseuran varsinaiset jäsenet (pdf) (jäsenluettelo 2/2019 pdf-muodossa) päivitetty 2/2019. Suomen Tiedeseura, scientiarum.fi. Arkistoitu 22.1.2021. Viitattu 2.4.2019. (ruotsiksi),(suomeksi),(englanniksi)
- ↑ Marketta Sundman: Subjektval och diates i svenskan (Väitöskirja/ Åbo Akademi, ISBN 951-9498-02-8) 1987. Turku: Åbo akademis förlag (teostiedot via kansallisbibliografia Fennica). Viitattu 2.4.2019. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Pyry Lapintie: Kaksikielisyys uhka ruotsille. Tutkija Marketta Sundman: Koulun kieli määrää ihmisen kielitaidon (artikkelissa maksumuuri) 10.12.2011. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 2.4.2019.
- ↑ Margit Påhlsons pris 3.4.2008. Svenska Akademin, svenskaakademien.se. Viitattu 2.4.2019. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Marketta Sundmanin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- Mikael Vehkaoja (17.3.2017) Koulujen kaksikielisyys – Räjähdysherkkä poliittinen ruutitynnyri (seura.fi)
- Björn Sundell (11.12.2013) Tarvitaanko Suomessa kaksikielisiä kouluja? (Arkistoitu – Internet Archive) (magma.fi)
- Kirsten M. Berg, Kaj Borg, Eva Ingman, Minna Sandelin, Anne-Maj Åberg (toimittajat) En färd i språket. Festskrift till Marketta Sundman på 60-årsdagen den 12 mars 2009 (Åbo universitet, Nordisk filologi 2009. ISBN 978-951-29-3845-2) (ruotsiksi) (academia.edu)