Marjukka Nurmela-Antikainen

Marjukka Nurmela-Antikainen (o.s. Nurmela, ent. Koskinen, s. 29 elokuuta 1942 Oulu) on suomalainen kouluneuvos, filosofian maisteri ja tietokirjailija.

Marjukka Nurmela-Antikainen

Marjukka Nurmela-Antikainen suoritti ylioppilastutkinnon 1962 Helsingissä Munkkiniemen yhteiskoulun oppilaana. Kansakoulunopettajaksi hän valmistui Helsingin opettajakorkeakoulusta vuonna 1964. 1970-luvun alusta lukien hän opiskeli opettajan työn ohella kasvatustiedettä ja sosiaalipsykologiaa Helsingin yliopistossa. Hänen kasvatustieteen pro gradu -tutkielmansa arvosteltiin arvosanalla laudatur. Helsingissä alkaneita kasvatustieteen jatko-opintoja tohtorin tutkintoa varten hän täydensi eläkkeelle jäätyään Itä-Suomen yliopistossa.  Yhdysvalloissa hän on opiskellut AFS-stipendiaattina lukiossa 1960–1961 (Holland, New York) ja Asla-Fulbright -opettajastipendiaattina sekä United States Government Teacher Development Grant -apurahan saajana 1968-69 (San Diego, Kalifornia). Opettajankoulutuslakiin perustuvaa jatko-opiskelua hän suoritti keväällä 1989 Yhdysvalloissa (University of Rochester, New York).

Opettaja, rehtori, hallintovirkamies ja opettajankoulutuksen kehittäjä

Marjukka Nurmela-Antikainen oli Joensuun yliopiston (vuodesta 2010 alkaen Itä-Suomen yliopisto) harjoittelukouluna toimivan Joensuun normaalikoulun johtava rehtori 1985–2000. Tätä ennen hän toimi kansakoulunopettajana Espoossa Tapiolassa ja harjoittelukoulun lehtorina Joensuussa, suunnittelijana Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen työryhmässä sekä 1974–1982 suunnittelijana opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosaston opettajankoulutustoimistossa. Viimeksi mainittuun liittyivät valtioneuvoston määräyksestä myös valtioneuvoston esittelijän tehtävät.  Nurmela-Antikainen oli opettajankoulutusneuvoston sihteeri 1974–1982 ja Korkeakoulujen palkkaus- ja työsuhdeneuvottelukunnan eräiden jaostojen sihteeri 1978–1982. Hän oli Joensuun yliopiston hallituksen jäsen 1990–2000. Nurmela-Antikaisella oli lukuisia luottamustehtäviä sekä opettajankoulutusta ja opetusharjoittelua koskevia valtakunnallisia arviointi- ja asiantuntijatehtäviä, esimerkiksi Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämänä jäsenenä yliopistoissa annettavan opettajankoulutuksen arviointiprojektissa 1998-1999 ja puheenjohtajana steinerpedagogisen opettajankoulutuksen arviointiprojektissa 2001–2002.  Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Kansanterveyden neuvottelukunnan sydän- ja diabetesjaoston jäsen Nurmela-Antikainen oli 1998–2000. Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ritarimerkki hänelle myönnettiin 1996. Kouluneuvoksen arvon Marjukka Nurmela-Antikainen sai 2001.

Nurmela-Antikainen kiinnostui aineenopettajankoulutuksen opiskelijavalinnoista jo työskennellessään Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan valmistelukunnan valintajaoston sihteerinä 1973. Hän teki pro gradu -tutkielmansa tästä aiheesta ja sai tiedekunnan gradupalkinnon. Kiinnostus jatkui ja hän kokosi laajan tilasto- ja dokumenttiaineiston humanistisen ja luonnontieteellisen alan aineenopettajankoulutuksen opiskelijavalinnan kehittämisen lähtökohdista ja ongelmista suomenkielisissä yliopistoissa 1970–2000-luvuilla. Vuonna 1990 hän sai Suomen kulttuurirahaston apurahan jatko-opintoihinsa liittyvään valintajärjestelmän kehittämistä koskevaan tutkimukseen. Vuonna 1991 Nurmela-Antikainen perehtyi aineenopettajankoulutukseen valintaan viidessä suomalaisessa yliopistossa, osallistui AERA:n (American Educational Research Association) konferenssiin Chicagossa ja vieraili Wisconsin-Madison -yliopistossa. Hän alusti, luennoi ja kirjoitti tutkimuksensa tuloksista. Marjukka Nurmela-Antikainen jäi harvinaisen autoimmuunisairautensa, systeemisen skleroosin, takia yksilölliselle varhaiseläkkeelle vuonna 2000 ja luopui lopullisesti akateemisesta jatko-opiskelusta muutettuaan Tampereelle 2014. Hänellä on kaikki muut filosofian tohtorin tutkintoon vaaditut suoritukset, mutta väitöskirjaa hän ei kirjoittanut.

Systeemisen skleroosin vertaistukija, asiantuntija ja tietokirjailija

Eläkeläisvuosinaan Nurmela-Antikainen on toiminut monipuolisesti ja aktiivisesti sairautensa vertaistukijana Reumaliitossa. Tässä tehtävässä netti ja some ovat kuuluneet hänen välineisiinsä. Hän on järjestänyt etäyhteyksiä käyttäen myös hybriditapaamisia systeemistä skleroosia sairastaville. Hän on kirjoittanut artikkeleita potilaille 2018 suunnatun laajan nettikyselynsä tuloksista ja on julkaissut vuodesta 2019 lukien sairautta koskevia perustietoja ja potilaiden kokemuksia nettisivustollaan Kova kakku (http://sklerosisko.info). Hän on osallistunut harvinaissairautensa kansainvälisiin konferensseihin ja alan koti- ja ulkomaisten potilasyhteisöjen toimintaan sekä pitänyt vertaistukijan työhön liittyviä nettiluentoja. Vuonna 2022 ilmestyi Marjukka Nurmela-Antikaisen kirjoittama tietokirja Systeeminen skleroosi ja morfea (278 s.). Kirja on ensimmäinen suomenkielinen teos näistä harvinaisista sairauksista, joita on aikaisemmin kutsuttu myös yhteisellä nimellä skleroderma.  

Yksityiselämä

Marjukka Nurmela-Antikainen on sotaorpo. Hän on asunut Oulussa, Kuopiossa, Espoossa, Helsingissä, Joensuussa ja Tampereella.  Hänen vanhempansa olivat diplomi-insinööri, maanmittari, insinööriluutnantti Heimo Nurmela (1912–1943) ja terveydenhoitaja, lastentarhanopettaja Anna-Maria Nurmela (o.s. Huuskonen, 1914–1994). Arkkitehti Jouko Koskinen oli hänen puolisonsa 1964–1973, ja hänen poikansa on äänisuunnittelija Pietari Koskinen (1965). Vuodesta 1982 hänen puolisonsa on ollut kasvatussosiologi, professori Ari Antikainen.

Julkaisuja

Nurmela-Antikainen, Marjukka. 2022. Systeeminen skleroosi ja morfea ”Skleroderma”, perustietoa ja potilaiden kokemuksia (278 s.). Bookcover Oy. ISBN 978-952-94-6087-8. https://bookcover-kauppa.fi (Saatavilla painotalon nettikaupasta myös PDF-kirjana, ISBN 978-952-94-6088-5.)

Nurmela-Antikainen, Marjukka. 2019- . Kova kakku: Systeeminen skleroosi (SSc), morfea, skleroderma. Suunnittelu, toteutus ja ylläpito: Marjukka Nurmela-Antikainen. http://sklerosisko.info.

Muita Marjukka Nurmela-Antikaisen uusimpia julkaisuja ovat 1) artikkeli Skleroderma potilaan kokemana yhteispohjoismaisen Best Practice lääkärilehden reumasairauksien erikoisnumerossa 1/2020, s. 18-23 (lehden sähköinen versio ei ole julkisesti saatavilla, mutta artikkelin voi lukea Kova kakku-sivustolta https://sklerosisko.info/artikkeli-laakareille/) 2) seuraavat artikkelit Reumaliiton Harvinaisia-lehdessä: SSc-kongressimatkalla Bordeauxissa (Harvinaisia 1/2018, s. 20-24), Maistiaisia aarrearkusta (Harvinaisia 2/2018, s. 8-13) s. ja Systeeminen skleroosi muuttaa elämää (Harvinaisia 1/2019, s. 10-13). Lehtien sähköiset versiot löytyvät sivustolta https://www.reumaliitto.fi/fi/harvinainen-reuma.

Lähteitä

• Alina Kuusisto. 2007. Aakkosista alkukiviin. Joensuun normaalikoulu 1973–2007. Joensuun normaalikoulu. Joensuu.  ISBN 978-952-219-028-4.
• Vesa-Matti Ovaska ja Veli Matti Autio. 2009. Keisarillisen Suomen senaatin ja opetusministeriön matrikkeli 1809–2009. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 53, 175.  ISBN 978-952-485-796-3.