Marja-Liisa Riekkola
Marja-Liisa Riekkola (o.s. Nurmi; s. 4. marraskuuta 1953 Nokia)[1][2] on suomalainen kemisti ja professori. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa analyyttisen kemian professorina vuodesta 1987. Riekkola on kansainvälisesti tunnustettu kemisti.
| Marja-Liisa Riekkola | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. marraskuuta 1953 Nokia |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | analyyttisen kemian professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (FK 1977, FL 1981, FT 1986) |
| Instituutti | Helsingin yliopisto |
| Tutkimusalue | Analyyttinen kemia |
| Palkinnot |
SVR R 1, Emmanuel Merck -palkinto (1995), Tswett-mitali (1996), Suomen Tiedeseuran jäsen, Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen (2007-)[1] |
| Aiheesta muualla | |
| researchportal.helsinki.fi/en/persons/marja-liisa-riekkola | |
Akateeminen ura muokkaa
Marja-Liisa Riekkola tuli ylioppilaaksi Sammon yhteislyseosta vuonna 1972. Hän opiskeli kemiaa Helsingin yliopistossa ja valmistui sieltä filosofian maisteriksi vuonna 1977 ja lisensiaatiksi vuonna 1981.[1][2] Opiskeluaikanaan hän kiinnostui analyyttisestä kemiasta, koska tieteenalan tutkimustuloksia oli usein mahdollista soveltaa käytäntöön välittömästi, kun ne oli varmistettu.[2] Väitöskirja syntyi Helsingin yliopistoon vuonna 1983 analyyttisen kemian alalta; tohtoriksi hän valmistui vuonna 1986.[1][2] Hänen väitöskirjansa (Capillary gas chromatography and volatility characteristics of metal dialkyldithiocarbamate chelates) käsitteli eräiden yhdisteiden haihtumisominaisuuksia, joita hän tutki kaasukromatografiaa apuna käyttäen.[3]
Valmistumisen jälkeen Riekkola työskenteli Yhdysvalloissa vuoteen 1984 asti tutkijatohtorina professori Robert Sieversin tutkimusryhmässä Coloradon yliopistossa, Boulderissa.[4][2] Professori Osmo Mäkitie jäi eläkkeelle vuonna 1984, joten Helsingin yliopiston kemian laitokselta avautui analyyttisen kemian professuuri, mutta sen täyttäminen venyi lopulta kolme vuotta.[2] Riekkola palasi Mäkitien pyynnöstä kotimaahan syksyllä 1984 ja hänet nimitettiin välikauden ajaksi (vuodet 1984–1987) virkaa tekeväksi analyyttisen kemian professoriksi.[2] Aloittaessaan toimessa hän odotti parhaillaan lasta.[2] Riekkola nimitettiin analyyttisen kemian vakinaiseksi professoriksi vuonna 1987.[2] Professorina hän on johtanut vuodesta 1987 Helsingin yliopiston analyyttisen kemian laboratorion tutkimustoimintaa.[2] Uransa aikana Riekkola on kotimaan ohella työskennellyt vierailevana tutkijana Zürichissä Sveitsissä, Yhdysvalloissa ja Japanissa.[2][4] Japanissa hän teki tutkimusvierailun Toyohashin teknilliseen yliopistoon, jossa hän työskenteli yhdessä professori Kiyokatsu Jinnon kanssa.[4]
Tieteellisen työn ja opetuksen ohella Riekkola on osallistunut tiedekuntansa hallintotoimiin. Hän oli vuosina 2007–2013 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkimusasioista vastaava varadekaani.[4] Riekkola toimii 1.8.2018 alkaen matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan vt. dekaanina.[5] Hän on uransa aikana ohjannut 410 gradua ja 38 väitöskirjaa.[4]
Tutkijana Riekkola on kansainvälisesti arvostettu kemisti. Vuonna 2013 tiedejulkaisu The Analytical Scientist listasi maailman merkittävimmät analyyttisen kemian (engl. analytical science) tutkijat ja Riekkola sijoittui listalla 100 parhaan tutkijan joukkoon.[6][7] Hän oli listan ainoa suomalainen kemisti.[6] Toistamiseen hänet valittiin samalle listalle vuonna 2015.[4]
Tutkimusura muokkaa
Kemistinä Riekkola on pitkään tutkinut erilaisia kemiallisia erotustekniikoita ja -prosesseja.[2] Analyyttisen kemian piirissä tehtävä kehitystyö on Riekkolan mukaan 2000-luvulla siirtynyt enimmäkseen instrumenttianalytiikkaan eli laitetekniikoiden kehittämiseen.[2] Tutkimukseen yhdistyy myös laskennallisen kemian menetelmiä, kun aineiden ominaisuuksia ennustetaan tietokoneen avulla.[2] Laboratoriotyön osuus kemian tutkimuksessa vähenee, kun käytetään erilaisia laitetekniikoita.[2] Huomattava osa Riekkolan tutkimuksesta liittyy näiden tekniikoiden kehittämiseen.
Tutkimuksissaan Riekkola on selvittänyt mm. analyyttisen kemian analyysitekniikoiden suoraliitäntää ja etsinyt erilaisille erotustekniikoille käytännön sovellutuksia.[2] Analyyttisen kemian analyysitekniikoita ja menetelmiä voidaan käyttää esimerkiksi biotieteiden, materiaalien ja ympäristön tutkimuksessa.[8] Riekkola on soveltanut käyttämiään menetelmiä mm. biomolekyylien kemiallisen vuorovaikutuksen ja aerosolihiukkasten tutkimukseen.[4] 2010-luvun alussa hän tutkimusryhmineen löysi useita uusia yhdisteitä, jotka koostuvat 10–30 nanometrin kokoisista hiukkasista.[2] Riekkolan johtamassa Helsingin yliopiston analyyttisen kemian laboratoriossa tutkitaan myös niin kutsuttuja miniatyrisoituja analyysitekniikoita ja moniulotteisia kromatografiamenetelmiä.[4] Menetelmäkehityksen lisäksi laboratorio tekee ympäristöntutkimusta soveltaen tutkimusmenetelmänä massaspektrometriä.[9]
Riekkolan tieteellinen julkaisutuotanto on laaja. Hän on laatinut yli 335 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, kirjoittanut yhden kirjan ja 8 erillistä lukua toimitettuihin kirjoihin.[4] Hän on kirjoittanut myös 180 muuta artikkelia, jotka ovat ilmestyneet analyyttisen kemian alan lehdissä ja julkaisuissa.[4] Hän kuuluu lisäksi kemian alan julkaisun Journal of Chromatography A toimituskuntaan.[2]
Huomionosoitukset muokkaa
Tieteellisten ansioidensa perusteella Riekkola on saanut Magnus Ehrnroothin kemian palkinnon.[4] Lisäksi hänelle on myönnetty kansainvälinen kromatografian alalla jaettava Emmanuel Merck -palkinto sekä venäläinen Tswett-mitali, joka myönnetään kromatografian alalla ansioituneelle tutkijalle.[4] Vuodesta 2007 Riekkola on ollut Suomalaisen tiedeakatemian jäsen.[10] Riekkola on Suomen Tiedeseuran jäsen[11].
Yksityiselämä muokkaa
Riekkolalla on kaksi tytärtä.[2] Työn ulkopuolella hän harrastaa liikuntaa ja matkustamista.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 1. joulukuuta 2021), s. 596
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Marja-Liisa Riekkola avasi tien Kemian naisprofessoreille (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF). Kemia 7/2012, s. 13. Viitattu 23.8.2017.
- ↑ Marja-Liisa Riekkolan väitöskirja (Arkistoitu – Internet Archive) Kansalliskirjasto Finna. 2017. Viitattu 23.8.2017.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Marja-Liisa Riekkola Biography (PDF). Helsingin yliopisto, 2017. Viitattu 23.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Johtajat | Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto. 28.9.2016. Viitattu 2.8.2018.
- ↑ a b Naisen heinäkuu. Tiedekesässä analyyttisen kemian professori Marja-Liisa Riekkola Yle Areena, 11.7.2014. Viitattu 23.8.2014.
- ↑ Who are the 100 most influential people in the analytical sciences? The Analytical Science. 2013. Viitattu 23.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Yksiköt Kemian laitos, Helsingin yliopisto. 2017. Viitattu 23.8.2017.
- ↑ Analytical Chemistry - Personnel Kemian laitos, Helsingin yliopisto. 2017. Viitattu 23.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Kotimaiset jäsenet Suomalainen tiedeakatemia. 7.8.2017. Viitattu 23.8.2017.
- ↑ http://scientiarum.fi/fin/wp-content/uploads/sites/2/2019/02/Ordinarie-ledam%C3%B6ter.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
- Marja-Liisa Riekkolan kotisivu, Helsingin yliopisto
- Marja-Liisa Riekkola. University of Helsinki, Department of Chemistry. PhD, professor (englanniksi) (researchgate.net)
- Riitta-Leena Inki (5.11.2021) Professori Marja-Liisa Riekkolan muotokuva paljastettiin (helsinki.fi)