Marija (ukr. Марія: хроніка одного життя, Marija: h’ronika odnoho žyttja, ’Marija: tarina yhdestä elämästä’) on ukrainalaisen Ulas Samtšukin kirjoittama vuonna 1934 julkaistu historiallinen romaani. Se kuvaa ukrainalaisen talonpoikaisnaisen, Marijan, elämää alkaen noin vuoden 1861 maaorjien vapautuksesta ja päättyen 1930-luvun alkuvuosien nälänhätään. Samtšuk omisti kirjan Ukrainassa vuosina 1932–1933 nälkään kuolleille äideille.[1]

Marija
Марія: хроніка одного життя
Alkuperäisteos
Kirjailija Ulas Samtšuk
Kieli ukraina
Genre historiallinen romaani
Julkaistu 1934
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Marija oli ensimmäinen Ukrainan nälänhätää kuvannut kaunokirjallinen teos.[2] Se kuuluu ukrainalaisissa kouluissa suositeltuun lukemistoon ja on siten osa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen koulunsa käyneiden ukrainalaisten kulttuurimuistia.[3]

Juoni ja merkitys muokkaa

Marija koostuu kolmesta osasta, jotka ovat nimeltään ”Kirja Marijan syntymästä”, ”Kirja Marijan päivistä” ja ”Kirja leivästä”. Päähenkilö Marija syntyy 1800-luvun viimeisellä neljänneksellä pian vuoden 1861 maaorjien vapautuksen jälkeen, jota pidettiin talonpoikien keskuudessa mahdollisuutena päästä eroon pakkotyöstä ja nousta omalla työnteolla köyhyydestä. Kirja kertoo Marijan vaikeasta kasvusta aikuiseksi ja siitä, kuinka hän perheineen työstää maataan ahkerasti ja saa sen lopulta kukoistamaan. Marija jää kuusivuotiaana orvoksi ja hänen sukulaisensa hylkäävät hänet, ja hän joutuukin töihin jo hyvin nuorena. Hän on lukutaidoton ja pysyy kovasta työstään huolimatta alimmassa yhteiskuntaluokassa. Hänen kolme ensimmäistä lastaan kuolevat maaseudulla tyypillisiin tartuntatauteihin.[1][3]

Marijan silmin seurataan, kuinka ukrainalaisia alkaa muuttaa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa sankoin joukoin ulkomaille, koska viljavaa maata ei riitä kaikille. Vuoden 1917 vallankumouksia ja tšaarin vallan päättymistä pidetään talonpoikien keskuudessa aluksi mahdollisuutena parempaan elämään. Uusi hallinto pyrkii kuitenkin tuhoamaan uskonnon ja vanhat perinteet tuoden tilalle viisivuotissuunnitelmia ja tuotantokiintiöitä, joiden saavuttamatta jäämisestä seuraa pakotettu maatalouden kollektivisointi. Kun maanviljelijät kieltäytyvät joukoittain liittymästä kollektiiveihin, Stalinin johtama hallinto vie kaikki Ukrainan tuottamat maataloustuotteet ja ajaa kansan nälänhätään, jossa myös Marija kuolee vuonna 1933.[1][3]

Nälänhädän syylliset, Venäjä ja venäläiset, kuvataan Marijassa toiseutettuina, mikä kuvastaa Samtšukin Ukrainan itsenäisyyttä ajanutta ideologiaa. Samtšuk osoittaa tarinalla, kuinka ulkomaailman vaikutus johtaa paikallisen elämäntavan tuhoon imperialismin ja militarismin kautta. Marijan tarina kuvaa, kuinka miljoonat seuraavat ylempää tulevia komentoja, aina Komsomolin jäsenistä mediaan, propagandisteihin ja paikallisiin ilmiantajiin. Yksi nälänhädän mahdollistaneiden joukkojen paikallisista jäsenistä on Marijan oma poika Maksym, joka kuvastaa Samtšukin näkemystä nälänhädän syyllisistä: maanpetturi, kommunisti, sadisti, ateisti ja venäjänkielinen.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Cipywnyk, Paul: Maria – A Chronicle of a Life Language Lanterns Publications. Viitattu 2.3.2023. (englanniksi)
  2. Bryzhun-Sokolyk, Oksana: Maria – A Chronicle of a Life – Author Biography: Ulas Samchuk Language Lanterns Publications. Viitattu 3.3.2023. (englanniksi)
  3. a b c d Mattingly, Daria: ”Idle, Drunk, and Good For Nothing: Cultural Memory of the Rank and File Perpetrators of the 1932-33 Famine in Ukraine”, The Burden of the Past: History, Memory, and Identity in Contemporary Ukraine, s. 38–39. Toim. Wylegała, Anna & Głowacka-Grajper, Małgorzata. Indiana University Press, 2020. ISBN 978-0-253-04673-4. Esikatselu Google Booksissa (viitattu 2.3.2023). (englanniksi)