Maria Itävaltalainen (Unkari)

Maria Itävaltalainen (15. syyskuuta 1505 Bryssel, Brabantin herttuakunta – 18. lokakuuta 1558 Cigales, Kastilian kuningaskunta) oli Habsburg-sukuun kuulunut prinsessa, josta tuli Ludvig II:n puolisona Unkarin, Böömin ja Kroatian kuningatar.

Maria Itävaltalainen, Unkarin kuningatar ja Espanjan Alankomaitten käskynhaltija, Jan Cornelisz Vermeyen n. 1550

Maria Itävaltalainen, Hans Maler zu Schwaz (attribuoitu) 1520

Suku

Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä kuningatar Johanna Kastilialainen, jota on kutsuttu Mielipuoleksi hermostollisten vaikeuksiensa takia. Filip kuoli vuonna 1506 ja Joanna oli kyvytön huolehtimaan lapsistaan, joten Maria ja hänen sisaruksensa kasvoivat tätinsä Margareeta Itävaltalaisen hovissa. Margaret toimi Alankomaiden käskynhaltijana Marian veljen Kaarlen nimissä.

Hänellä oli viisi sisarusta, joista hän oli toiseksi nuorin ja jotka kaikki avioituivat hallitsijasukuihin tai olivat hallitsijoita. Vanhin sisar Eleonoora Itävaltalainen (1498–1558) oli Portugalin Emanuel I:n ja Ranskan Frans I:n puoliso, Kaarle V (1500–1558) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari, Elisabet Itävaltalainen (1501–1526) oli Tanskan Kristian II:n puoliso, Ferdinand I (1503–1564) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari ja nuorempi sisar Katariina Itävaltalainen (1507–1578) oli Portugalin Juhana III:n puoliso.

Avioliitto

Avioliitto oli osa Marian isoisän, Maksimilian I:n suunnitelmaa laajentaa Habsburgien vaikutusvaltaa Unkariin. Maria ja Ludvig II vaihtoivat sormuksia jo yhdeksänvuotiaina näyttävissä kaksoishäissä Wienissä. Ludvig julistettiin täysi-ikäiseksi vuonna 1521, mutta teini-ikäinen kuningaspari keskittyi ilonpitoon valtiollisten asioiden sijaan. Ludvig sai surmansa Mohácsin taistelussa sodassa Osmanien valtakuntaa vastaan vuonna 1526. Heidän avioliittonsa oli lapseton.

Maria Itävaltalainen ottaa vastaan veljensä keisari Kaarle V:n, linnassaan Binchessä, Hainaut'ssa. Tämä on luultavasti ainoa jäljellä oleva kuva tästä linnasta, koska Ranskan Henrik II:n armeija tuhosi linnan myöhemmin. Anonyymin taiteilijan piirros, 1500-luku

Käskynhaltija

Leskeksi jäätyään Maria palasi Espanjan Alankomaihin tätinsä Margaretin luo. Veljestä oli tullut täysi-ikäinen Kaarle V, mutta hänen valtakuntansa oli niin laaja että Margaret toimi edelleen hänen sijaisenaan eli käskynhaltijana Alankomaissa. Margaret kuoli vuonna 1530, ja Kaarle pyysi Mariaa ottamaan tämän tehtävän. Maria oli harkitsevainen, viisas ja pidetty hallitsija, jonka koettiin välittävän alamaistensa asioista. Kaarlen poika Filip II vietti muutamia vuosia hänen hovissaan, ja oli niin vaikuttunut, että noustuaan valtaan hän pyysi Mariaa jatkamaan edelleen Alankomaiden käskynhaltijana.

Taiteiden suosija

Maria oli innokas taiteenkerääjä ja omisti useita tärkeitä varhaisen alankomaalaisen maalauksen mestariteoksia sekä nykyaikaisempia teoksia. Näitä olivat Rogier van der Weydenin Jeesusta lasketaan ristiltä 1430-luvulta, joka on nykyisin Museo del Pradossa, ja Jan van Eyckin Arnolfini-kaksoismuotokuva vuodelta 1434, joka on nykyisin Lontoossa National Galleryssä. Suurin osa kokoelmasta siirtyi hänen kuolemansa jälkeen Espanjan kuninkaalliseen kokoelmaan.

Unkarin kuningatar Maria oli myös suuri musiikin suojelija. Hän tuki sekä hengellistä että maallista musiikkia hovissaan Hollannissa, jossa hänen palveluksessaan toimi musiikkijohtajana Benedictus Appenzeller. Espanjassa Montserratin luostarissa säilytetään useita taidokkaita ​​musiikkikäsikirjoituksia, jotka hän tilasi hallintokautensa aikana.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maria Itävaltalainen (Unkari) Wikimedia Commonsissa