Marathonin arkeologinen museo

Marathonin arkeologinen museo (myös Marathónaksen arkeologinen museo; kreik. Αρχαιολογικό Μουσείο Μαραθώνα, Archaiologikó Mouseío Marathóna) on arkeologinen museo Vranáksen kylässä Marathónaksen kunnassa Kreikassa. Museo esittelee muinaisen Marathonin alueelta tehtyjä esihistoriallisia ja antiikin aikaisia löytöjä.[1][2]

Marathonin arkeologinen museo
Αρχαιολογικό Μουσείο Μαραθώνα
Marathonin arkeologinen museo.
Marathonin arkeologinen museo.
Tyyppi arkeologinen museo
Sijainti Vranás, Marathónas, Itä-Attika, Attika, Kreikka
Perustettu 1975
Koordinaatit 38°7′19″N, 23°56′48″E
Kartta
Marathonin arkeologinen museo

Museo on perustettu ja rakennettu vuonna 1975. Se sai alkunsa, kun alueella tehtiin useita hautalöytöjä vuosina 1970–1973. Tuolloin Efgénios Panagópoulos lahjoitti museon, ettei löytöjä vietäisi Ateenaan. Museo uusittiin Ateenan olympialaisten alla vuonna 2004. Museorakennus sijaitsee Marathonin taistelun (490 eaa.) taistelukentän yhteydessä. Sen lähellä sijaitsevat mykeneläisaikaisten hautojen (2000–1600 eaa.) arkeologinen kohde sekä Marathonin taistelusta muistuttava Plataiailaisten hautakumpu.[1][2][3]

Kokoelmat muokkaa

Museon kokoelmiin kuuluu löytöjä neoliittiselta kivikaudelta 5000-luvulta eaa. roomalaisen ajan lopulle. Museon näyttelyt on jaettu kuuteen saliin.[2][4][3]

Salissa 1 on löytöjä muun muassa Oinóin Panin luolasta, joka toimi asuin- ja hautapaikkana neoliittisen kauden lopulta 5300–3200 eaa. varhaiselle pronssikaudelle 3200–2700 eaa. ja antiikin aikana Panin kulttipaikkana. Panin uskottiin muun muassa auttaneen kreikkalaisia Marathonin taistelussa. Salissa 2 on löytöjä muun muassa kivikautisilta ja pronssikautisilta hautausmailta Bórizan Tsépistä, Vranáksesta ja Plásista, mukaan lukien kiviesineitä, keramiikkaa, marmorisia figuriineja, kivisiä ja pronssisia nuolenkärkiä ja koruja. Salissa 3 on löytöjä Marathonin Tetrapoliin (Marathon, Oinoe, Trikorythos ja Probalinthos) hautausmailta geometriselta, arkaaiselta ja klassiselta kaudelta.[4][3]

Sali 4 on omistettu puhuja ja senaattori Herodes Atticukselle, joka oli kotoisin Marathonista ja omisti alueella paljon maata. Löytöihin kuuluu muun muassa Herodeen ja tämän perheenjäsenten ja oppilaiden patsaita sekä roomalaisaikaisia piirtokirjoituksia. Sali 5 on omistettu Herodes Atticuksen nykyiseen Brexízaan vuonna 160 perustamalle Egyptiläisten jumalten pyhäkölle. Se oli rakennettu soiseen paikkaan ja jäljitteli Niilin suistossa ollutta Serapiksen temppeliä. Löytöihin kuuluu muun muassa suurikokoisia egyptiläistyylisiä patsaita, joista miespatsaat muistuttavat faaraoiden patsaita ja naispatsaat Isiksen patsaita. Patsaisiin kuuluu muun muassa Horus ja sfinksi.[4][3]

Lisäksi niin kutsutussa Voitonmerkkisalissa on ateenalaisten Marathonin taistelun voiton muistoksi pystyttämän joonialaista tyyliä edustavan pylvään jäänteet. Pylväs oli alun perin kymmenmetrinen ja sen päällä oli voitonjumalatar Niken patsas. Siitä on säilynyt kaksi pylväänosaa sekä joonialainen kapiteeli. Salissa on myös keramiikka- yms. löytöjä ateenalaisten ja plataiailaisten haudoista.[4][3]

Lähteet muokkaa

  1. a b Αρχαιολογικό Μουσείο Μαραθώνα: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 4.4.2016.
  2. a b c Αρχαιολογικό Μουσείο Μαραθώνα: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 28.5.2018. Viitattu 4.4.2016.
  3. a b c d e Archaeological Museum of Marathon Visit Marathon. Arkistoitu 23.5.2022. Viitattu 4.4.2016.
  4. a b c d Αρχαιολογικό Μουσείο Μαραθώνα: Εκθέσεις Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 4.4.2016.

Aiheesta muualla muokkaa