Magog

Tämä artikkeli kertoo Raamatun henkilöstä. Magog voi tarkoittaa myös kanadalaista kaupunkia tai saksalaista yhtyettä.

Magog (Vanhassa kirkkoraamatussa Maagog) oli Raamatun Vanhan testamentin mukaan Jafetin poika ja Nooan pojanpoika.

Magog Ruotsin ensimmäisenä kuninkaana Johannes Magnuksen kirjasta Historia de omnibus Gothorum Sveonumque regibus

Magog Raamatussa

Ensimmäisen Mooseksen kirjan Kansojen taulussa Magog mainitaan yhtenä niistä Nooan jälkeläisistä, jotka vedenpaisumuksen jälkeen lähtivät levittäytymään ja joista periytyi uusia kansoja^[1]. Ilmestyskirjan profetiassa sanotaan Saatanan johdattavan Gogin ja Magogin kansat harhaan ja sotaan Jumalaa vastaan^[2].

Magog historiallisessa kirjallisuudessa

Ensimmäisellä vuosisadalla eläneen juutalaisen historioitsija Josephuksen mukaan Magogista polveutuivat skyytit^[3]. 1500-luvulla Ruotsin katolinen arkkipiispa Johannes Magnus kirjoitti Magogin, Jaafetin pojan, olleen Ruotsin perustaja ja ensimmäinen kuningas^[4]. Suomalainen kirjailija Daniel Juslenius (1676–1752) puolestaan on esittänyt suomalaisten periytyneen Magogista^[5].

Lähteet

↑ 1 Moos. 10:1–5
↑ Ilm 20:7–9
↑ Wikisource: Josephus, Antiquities, kirja 1, luku 6, osa 1 (englanniksi)
↑ F.F.V. Söderberg: Nordisk familjebok: Johannes Magnus (Project Runebergin verkkoversio kirjasta F.F.V. Söderberg: Nordisk familjebok, Tukholma 1910, osa 13, sivut 38–40) runeberg.org. Viitattu 13.9.2013. (ruotsiksi)
↑ Päivi Kannisto: Suolatut säkeet. Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen (pdf) (2. Elektroninen painos, Alkuperäisen väitöskirjan ISBN 951-717-947-2) sites.google.com. Arkistoitu 22.9.2015. Viitattu 13.9.2013.

Aiheesta muualla

Magog (Maagog) suomenkielisessä Raamatussa (1933/1938)

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] 1 Moos. 10:1–5

[2] Ilm 20:7–9

[3] Wikisource: Josephus, Antiquities, kirja 1, luku 6, osa 1 (englanniksi)

[4] F.F.V. Söderberg: Nordisk familjebok: Johannes Magnus (Project Runebergin verkkoversio kirjasta F.F.V. Söderberg: Nordisk familjebok, Tukholma 1910, osa 13, sivut 38–40) runeberg.org. Viitattu 13.9.2013. (ruotsiksi)

[5] Päivi Kannisto: Suolatut säkeet. Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen (pdf) (2. Elektroninen painos, Alkuperäisen väitöskirjan ISBN 951-717-947-2) sites.google.com. Arkistoitu 22.9.2015. Viitattu 13.9.2013.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]