Magdalene Thoresen
Anna Magdalene Thoresen, s. Kragh, (3. kesäkuuta 1819 Fredericia, Tanska – 28. maaliskuuta 1903 Kööpenhamina, Tanska[1]) oli tanskalaissyntyinen norjalainen kirjailija. Hän oli jo lapsena innokas runoilija, ja muuan filantrooppi, joka oli kuullut hänen lahjakkuudestaan ja erikoisesta luoteenlaadustaan, auttoi häntä opin tielle. Hän aloitti 1842 opettajana pappi H. K. Thoresenin luona Sunnmøressä[2]. Hän avioitui Thoresenin kanssa 1843 ja muutti myöhemmin tämän kanssa Bergeniin. H. K. Thoresen oli häntä 17 vuotta vanhempi ja huolehti hänen taiteellisesta koulutuksestaan.[3]
| Magdalene Thoresen | |
|---|---|
| Anna Magdalene Kragh | |
 Magdalene Thoresen |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. kesäkuuta 1819 Fredericia, Tanska |
| Kuollut | 28. maaliskuuta 1903 (83 vuotta) Kööpenhamina, Tanska |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | tanska |
| Tuotannon kieli | norja |
| Esikoisteos | Digte af en dame |
| Pääteokset | Studenten |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Thoresen meni mukaan norjalaisuusliikkeeseen ja liikkui enemmän norjalaisuuspiireissä kuin ne bergeniläiset, joiden kanssa hän seurusteli, esimerkiksi Lyder Sagen ja Henrik Ibsen, joka sittemmin meni naimisiin Thoresenin tytärpuolen kanssa. Kun hän miehensä kuoleman jälkeen 1858 oli taloudellisesti tiukoilla hän tavoitteli asemaa kirjallisuudessa, mutta tunnustus ja menestys tulivat liian myöhään.[3]
Bjørnstjerne Bjørnson oli apuna ensimmäisessä kirjassa Digte af en dame (2. p. 1860), ja seuraavaksi oli vuorossa kokoelma Fortællinger (1863), josta varsinkin Studenten on merkittävä. Thoresen oli onnekkaasti löytänyt kiinnostavan aiheen, jonka hän hallitsi hyvin: köyhän sunnmøreläisen maalaispojan, joka haluaa opiskelemaan. Liikuttava kuvaus, joka on suoraan todellisuudesta, on ehkä hänen parhain teoksensa. Signes historie (1864) ja Solen i Siljedalen (1868) ovat ansiokkaita novelleja. Billeder fra vestkysten af Norge (1872) sisältää hänen vaikutelmiaan Norjan länsirannikolta, ja myös matka Ruijaan antoi hänelle aineksia samantyyliseen teokseen Billeder fra midnatsolens land (1884–1886). Hyvän vastaanoton saivat Nyere fortællinger (1873) ja Livsbilleder (1877), kun taas laajempi kertomus Herluf Nordal. En fortælling fra det forrige aarhundrede (1879) menestyi huonommin. Hän kirjoitti myös näytelmiä: pienet näytelmät Et rigt parti (1870) ja Inden döre (1877) sekä viisinäytöksisen historiallisen näytelmän Kristoffer Valkendorf og hanseaterne (1878).[3]
Vaikka Thoresen oli syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Tanskassa, hän oli niin sopeutunut norjalaiseen elämään, että häntä oikeutetusti pidetään norjalaisena kirjailijana. Bjørnsonin henki kyllä leimaa koko hänen tuotantoaan, mutta hän kuvasi kuitenkin elämää tätä synkemmin värein. Hän kuvasi hurjempia kohtauksia, väkivaltaisempia konflikteja ja hahmoja, ja hänen luonnonkuvauksissaan on Länsi-Norjan kallioisia ja ankarampia seutuja. Hänen valitut kertomuksensa Udvalgte fortællinger ilmestyivät 1903, ja kuusiosainen Romaner og fortællinger 1904–1906.[3]
Suomennetut teokset muokkaa
- Uusia kertomuksia: 1–2 vihko. Wickström, Helsinki 1883-1884
Lähteet muokkaa
- ↑ Magdalene Thoresen, Norsk biografisk leksikon viitattu 24.10.2020 (norjaksi)
- ↑ Preisz, Daniel: Magdalene Thoresen Dansk Biografisk Leksikon. Viitattu 24.10.2020. (tanskaksi)
- ↑ a b c d Thoresen, Anna Magdalene, Nordisk familjebok 28. 1919 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Magdalene Thoresen Wikimedia Commonsissa
