Maardu järv

järvi Harjumaalla Virossa

Maardu järv (myös Liivakandi järv)[3][4] on Virossa Harjumaalla Maardun kaupungissa sijaitseva järvi.[4][5]

Maardu järv
Maardu jarv.jpg
Valtiot Viro
Maakunnat Harjumaa
Kunnat Maardun kaupunki
Koordinaatit 59°26′42″N, 24°59′42″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskuoja Kroodi oja
Järvinumero vee2005910
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 33 m
Pituus 1,4 km[1]
Leveys 0,92 km[2]View and modify data on Wikidata
Rantaviiva 5,794 km
Pinta-ala 1,618 km²
Tilavuus 0,0032 km³ [3]
Keskisyvyys 1,5 m
Suurin syvyys 3,7 m
Valuma-alue 13,4 km²
Maardu järv

MaantietoaMuokkaa

Järven pinta-ala on 162 hehtaaria ja se on 1,4 kilometriä pitkä ja 900 metriä leveä. Siihen laskee kahdeksan ojaa, joista huomattavin on Hiiemetsa kraav, ja järven laskuoja on Kroodi oja. Se virtaa pohjoiseen Maardun keskustan läpi ja laskee Suomenlahdessa Muugan lahteen (vir. Muuga laht). Järven valuma-alueen laajuus on 13,4 neliökilometriä.[3][4][5]

Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 1,5 metriä ja suurin syvyys 3,7 metriä. Järven tilavuus on 0,0032 kuutiokilometriä eli 3,2 miljoonaa kuutiometriä. Rantaviivan pituus on 5,8 kilometriä. Länsirannalla sijaitsee Liivamäkeen kuuluva asuntoalue ja toinen Maardun kylään liittyvä, mutta pienempi asuntoalue, sijaitsee järven kaakkoisrannalla. Järven pohjoisrantaa seuraa monikaistainen Peterburi tee, josta haarautuu etelään järven itärantaa seuraava Mõisa tee.[3][4][5]

HistoriaaMuokkaa

Järveen on aina kertynyt vettä keväisin ja sinne ohjatut ojat sekä järvenpohjan lähteet ovat aina nostaneet järven vedenpinnan hyvin korkealle. Järvellä ei ole alun perin ollut omaa luontaista laskuojaa, jollaisen Maardun kartanon haltija Otto von Brevern kaivautti vuonna 1893. Järven vedenpintaa aiottiin säännöstellä padolla, mutta jo seuraavana vuonna 1894 murtui pato korkeanveden aikana. Järvestä purkautui valtava vesimassa kohti Suomenlahtea ja se uursi hiekkamaahan 20 metriä syvän ja 70 metriä leveän uoman. Tässä uomassa virtaa nykyään järven laskuoja Koordi oja. Paljastunut järvenpohja otettiin niityiksi, jollaisesta oli tuohon aikaan puute.[6]

Vuonna 1939 rakennettiin Koordin kylään kemiantehdas, joka otti järvestä vettä. Vedenpinnan aleneminen estettiin luusuaan rakennetulla padolla. Myöhemmin, 1960-luvulla, kaivettiin Jõelähtme jõesta kanava, josta saatiin järveen vesitäydennystä. Myös itäpuolella sijainneen fosforikaivoksen kaivantoihin kertynyttä vettä pumpattiin järveen. Se sisälsi raskasmetalleja, jota esiintyy järven pohjamudassa.[6]

Järven luokittelu ja ekologiaMuokkaa

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv).[4]

LähteetMuokkaa

  1. Estonian Environmental Register (viitattu )  . Arvo on haettu Wikidatasta.
  2. Estonian Environmental Register (viitattu )  . Arvo on haettu Wikidatasta.
  3. a b c d Maardu järv, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)
  4. a b c d e Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. a b c Keskkonnaregister: Maardu järv (vee2005910) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
  6. a b Aasmäe, Maarja & Pae, Taavi & Tamla, Toomas: Jõelähtme: Teejuht rändajale ja koduloohuvilisele. Jõelähtme Vallavalitsus, 2011. ISBN 978-9949-21-530-0. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 25.6.2017). (viroksi), s. 161