Maakkiat
Maakkiat[1] (Maackia) on hernekasvien heimon Faboideae-alaheimoon kuuluva kasvisuku, joka on kotoisin Itä-Aasiasta. Sukuun kuuluvaa maakkiaa (Maackia amurensis) käytetään koristekasvina lauhkealla vyöhykkeellä.
| Maakkiat | |
|---|---|
 Maackia fauriei -lajin kukinto |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Alaheimo: | Faboideae |
| Tribus: | Sophoreae |
| Suku: |
Maakkiat Maackia Rupr. |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
muokkaa
Kasvutapa ja lehdet
muokkaaMaakkiat ovat kesävihantia puita ja pensaita, joiden harmaanruskeassa kuoressa on pitkähköjä, ruskeita korkkiraitoja. Lehtihangoissa sijaitsevat silmut ovat kooltaan 5–7 millimetriä, leveän munanmuotoisia ja teräväkärkisiä; niitä peittää kaksi päällekkäistä, tummanvioletinruskeaa ja valkokarvaista silmusuomua. Kärkisilmut puuttuvat, mutta subterminaalisilmut voivat olla niiden paikalla.
Maakkioiden vastakkaiset tai vuorottaiset lehdet jakautuvat lehtiruotiin ja päätöparisen parilehdykkäiseen lehtilapaan. Vastakkaiset lehdykät ovat lyhytruotisia. Korvakkeet puuttuvat.
Kukat ja hedelmät
muokkaaKukat kasvavat pystyissä, tiheissä terttumaisissa kukinnoissa, jotka ovat tavallisesti versojen kärjissä. Kukinnot kasvavat yksittäin tai suurissa huiskilomaisissa kerrannaiskukinnoissa. Kukissa on suojuslehtiä. Kellomaisilla, viisiteräisillä kukilla on kaksinkertainen kehä. Verhiö on viisihampainen. Herneenkukkaa muistuttava teriö vaihtelee väriltään valkoisesta vihertävänvalkoiseen. Kymmenen hedettä ovat kasvaneet tyvistään yhteen. Huomattavan karvainen, yksittäinen emi sisältää vain muutaman siemenaiheen. Vartalo on hieman taipunut, luotti pieni ja terminaalinen.
Suorat tai taipuneet palot ovat pituudeltaan 3,5–5 senttimetriä, pitkähköjä tai voimakkaasti litistyneitä ja sisältävät yhdestä viiteen siementä. Vaaleanruskeat siemenet ovat pitkiä ja litteitä, soikeita ja kuuden millimetrin pituisia.
Levinneisyys
muokkaaMaakkiat kasvavat luonnonvaraisina Itä-Aasiassa.[2] Noin kahdestatoista lajista seitsemää esiintyy Kiinassa; näistä kuusi esiintyy ainoastaan siellä.
Luokittelu
muokkaaSuvun Maackia kuvasi ensimmäisenä Franz Josef Ruprecht vuonna 1856.[3] Suku kuuluu hernekasvien heimon Faboideae-alaheimon Sophoreae-tribukseen. Suku on saanut nimensä venäläisen luonnontieteilijän Richard Maackin (1825–1886) mukaan.
Maakkioiden sukuun kuuluu 9–12 lajia:
- Maakkia eli jokimaakkia (Maackia amurensis Ruprecht & Maxim.): Kotoisin Itä-Aasiasta.
- Maackia australis (Dunn) Takeda: Kotoisin Kiinan Guangdongin ja Hainanin maakunnista.
- Maackia chekiangensis S.S.Chien: Kotoisin Kiinan Anhuin, Jiangxin ja Zhejiangin maakunnista.
- Maackia ellipticocarpa Merr.: Kotoisin Hongkongista.
- Maackia floribunda (Miq.) Takeda (synonyymi Maackia fauriei (H.Lév.) Takeda): Kotoisin Japanista, Koreasta ja Taiwanilta.
- Maackia hupehensis Takeda (synonyymi Maackia chinensis Takeda): Kotoisin Kiinasta.
- Maackia hwashanensis W.T.Wang ex C.W.Chang: Kotoisin Kiinan Henanin ja Shaanxin maakunnista.
- Maackia tashiroi (Yatabe) Makino: Kotoisin Taiwanilta, Japanista ja Riukiusaarilta.
- Maackia tenuifolia (Hemsley) Handel-Mazzetti: Kotoisin Kiinasta.
Käyttö
muokkaaSukuun kuuluvaa maakkiaa (Maackia amurensis) käytetään koristekasvina lauhkealla vyöhykkeellä.
Lähteet
muokkaa- ↑ Maakkiat – Maackia Laji.fi. Viitattu 21.7.2022.
- ↑ Maackia Rupr. Plants of the World Online. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Maackia Rupr. GBIF. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- iNaturalist: Suku Maackia
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Maackia (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Maackia (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Maackia (englanniksi)
- Flora of China: Maackia (englanniksi)
