Avaa päävalikko

Maailmannapa eli maailman napa on monissa uskomuksissa maailman keskipiste. Vanhalla ajalla se oli laajalti tunnettu symboli, joka tarkoitti kosmoksen syntymäpaikkaa eli paikkaa, jossa maailman luominen alkoi.[1] Usein maailmannapa sijaitsee jossain oman kulttuuripiirin keskeisellä alueella. Maailmannapa on nykyisin myös vertauskuvallinen käsite; sillä voidaan tarkoittaa ylipäätään tärkeitä paikkoja, tai myös itsekeskeisiä ihmisiä.

Usein myyttiseen maailmannapaan sijoittuu kuvitteellinen maailmanpylväs, joka paitsi pitää taivaan ja maan erillään, myös toimii näiden välisen liikkeen akselina. Maailmannapaan saattoi myös kuulua maailmanvuori.

Omfalos, maailmannapaa merkitsevä kiviMuokkaa

Maailmannavaksi uskottu paikka on usein merkitty kivellä, jollaisia kreikkalaiseen perinteeseen pohjautuen kutsutaan nimellä omfalos. Tunnetuin oli antiikin Kreikan Delfoissa ollut Omfalos-kivi. Moniin omfalos-kiviin on piirretty verkkomainen suonisto, jonka merkitys on epäselvä.[1]

SuomessaMuokkaa

On säilynyt merkkejä käsityksistä, joiden mukaan maailmanpylväs olisi sijoitettu äärimmäiseen pohjoiseenlähde?. Napaseudun kulttuureissa maailmanpylväs saattoi sijaita esimerkiksi pohjoisnavalla, jonka yläpuolinen tähtitaivas tunnetaan suomensukuisessa kansanrunostossa taivaannapana. Vuorokausien, kuukausien ja vuosien kiertoa tarkkailtiin tähtitaivaan liikkeistä ja tähdet ovat aina ilmentäneet ihmisille kosmisten mittasuhteiden käsittämättömyyttä.

Maailmannapoja kuitenkin sijoitettiin myös lähiseuduille, ja joistain näistä navoista on jäänyt merkkejä paikannimistöön. Esimerkiksi Sääksmäellä maailmannapa sijoitettiin paikalliseen Ritvalaan. Myös muita kuin selvästi maailmankaikkeuden "napoja", esimerkiksi kivennapoja ja napakiviä, sijoitettiin jonnekin lähelle.

Maailman napoina pidettyjä paikkojaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Hans Biedermann: Suuri symbolikirja, s. 213–214, 405. Suom. Pertti Lempiäinen. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.