Siirtolaisuus Yhdysvaltoihin
Siirtolaisuus Yhdysvaltoihin on tuonut Yhdysvaltoihin kymmeniä miljoonia siirtolaisia kaikkialta maailmasta. Yhdysvaltain siirtolaisuus voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: siirtokuntien ajan maahanmuuttoon, joka tuli pääasiassa Britanniasta ja Saksasta; 1800-luvun ja 1900-luvun alun maahanmuuttoon, joka tuli Länsi-, Etelä- ja Itä-Euroopasta; sekä 1900-luvun jälkipuoliskolla alkaneeseen maahanmuuttoon, joka on tullut enimmäkseen Latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta. Yhdysvaltoihin tuotiin lisäksi 1800-luvulle asti orjia Afrikasta.
.jpg)
Siirtokuntien aika muokkaa
Nykyisen Yhdysvaltain alueen ensimmäiset siirtolaiset olivat englantilaisia, jotka perustivat maahan ensimmäiset pysyvät siirtokunnat. Vuonna 1607 britit perustivat siirtokuntansa nykyiseen Virginiaan Jamestownin siirtokunnan. Virginiaan tuli 1600-luvun puoliväliin mennessä jo noin 40 000 englantilaista siirtolaista.[1] Mayflower-laivalla uskonnollista vainoa Hollantiin paenneet Pohjois-Englannin separatistit, pilgrimit eli ‘pyhiinvaeltajat’, perustivat vuonna 1620 siirtokunnakseen Plymouthin nykyisessä Massachusettsissa. Vuosista 1628–1629 alkaen Amerikkaan alkoi muuttaa Englannin valtiokirkkoja vastustaneita puritaaneja, jotka perustivat ensimmäisen siirtokuntansa 1630.[2]
Kanadaan oli asettunut ranskalaisia ja itärannikolle turkiskauppaa hallitsevia hollantilaisia. Englantilaiset siirtokunnat saivat kuitenkin tukea emämaastaan ja olivat siksi kilpailijoitaan elinvoimaisempia. Englannin hallituksen tavoitteet Pohjois-Amerikassa olivat sekä taloudellisia että uskonnollisia, kun kiusalliset eriuskoiset kuten puritaanit ja kveekarit muuttivat Uuteen-Englantiin. Lähtijät tavoittelivat aluksi lähinnä uskonnonvapautta, mutta myöhemmin tulijat etsivät myös vapaan ja vauraan elämän ehtoja, joita Eurooppa ei kyennyt antamaan.[3]
Pohjois-Amerikkaan tuli siirtokunta-aikana hyvin runsaasti siirtolaisia etenkin Euroopasta. Siirtokuntien alkuvaiheessa suurin osa tulijoista oli englantilaisia, mutta tulijoita oli myös Hollannista, Ranskasta ja Espanjasta. Delawaren alueelle oli muuttanut myös hiukan ruotsalaisia ja suomalaisia. 1600-luvun lopulla Amerikkaan alkoi muuttaa saksalaisia, ja 1700-luvulla heidän määränsä kasvoi uskonnollisen sorron ajamana voimakkaasti. Saksalaisia oli Yhdysvaltain itsenäistymiseen 1776 mennessä muuttanut maahan noin neljännesmiljoona, joista suurin osa New Yorkiin, Pennsylvaniaan ja New Jerseyyn.[4]
Skotlantilaislähtöisiä presbyteerejä muutti 1700-luvun alkuvuosina Pohjois-Irlannista Pohjois-Amerikkaan uskonnollisten vainojen ja Irlannin tekstiiliteollisuuden vaikeuksien johdosta. Heitä muutti yhteensä mahdollisesti jopa neljännesmiljoona. Presbyteerejä asettui aluksi saksalaisten tavoin keskimmäisiin siirtokuntiin, mutta myöhemmin myös rajaseuduille. Myös Skotlannista tuli siirtolaisia, jakobiitteja, jotka olivat hävinneet valtataistelun Englannin kruunusta. Heitä asettui 1700-luvun alkupuolella ja 1760-luvulla Pohjois-Carolinaan ja New Yorkin pohjoisosiin. Hugenotteja tuli runsaasti etenkin New Yorkiin. Juutalaisia tuli maahan noin kaksituhatta Portugalista ja Espanjasta uskonnollisesti vapaampien olojen vetämänä. He asettuivat yleensä kauppiaiksi satamakaupunkeihin.[5]
Mustia afrikkalaisia tuotiin Pohjois-Amerikkaan orjiksi jo viimeistään 1610-luvulta alkaen. Yhdysvaltain itsenäistymiseen mennessä heitä oli tuotu maahan neljännesmiljoona, mutta luonnollisen väestönkasvun johdosta heidän määränsä oli jo yli kaksinkertainen.[6]
Koska englantilaiset olivat aluksi hallitseva ryhmä, englannista tuli Yhdysvaltain valtakieli, ja maan kulttuurista tuli monin tavoin englantilainen. Siirtolaisryhmistä parhaiten omat tapansa säilyttivät ne, joilla oli voimakas uskonnollinen tausta. Näitä olivat esimerkiksi mennoniitat ja amissit.[7]
Itsenäisyyden aika muokkaa
Yhdysvaltojen asukasluku kasvoi 1800-luvulla aina 1920-luvulle asti voimakkaan siirtolaisuuden seurauksena, ja maa oli koko tuona aikana maailman tärkein siirtolaisten vastaanottaja. Vuonna 1800 asukasluku oli vain viisi miljoonaa, mutta 1920 jo 106 miljoonaa. 1820-luvulta 1880-luvulle tulijat olivat etupäässä länsieurooppalaisia kuten englantilaisia, irlantilaisia, saksalaisia ja skandinaaveja. Vuosisadan lopulla maahan alkoi tulla paljon italialaisia ja itäeurooppalaisia siirtolaisia kuten juutalaisia. Suomesta Yhdysvaltoihin muutti 350 000 siirtolaista. Siirtolaisia vetivät Yhdysvaltoihin etenkin maatalousmaan hyvä saatavuus, työmahdollisuudet sekä poliittinen ja uskonnollinen vapaus.[8] Euroopan lisäksi Yhdysvaltoihin, etenkin Kaliforniaan, tuli hiukan siirtolaisia myös Japanista ja Kiinasta.[9]
Siirtolaiset saapuivat yleensä laivalla New Yorkin vastaanottokeskuksiin, vuodesta 1892 alkaen Ellis Islandin vastaanottokeskukseen.[10]
Siirtolaisten tulo tyrehtyi 1920-luvun alkuvuosina uuden lain johdosta, joka rajoitti siirtolaisten vuotuisen määrän kahteen prosenttiin vuoden 1890 määrästä.[11]
Siirtolaisuuden kolmas aalto on alkanut 1900-luvun loppupuoliskolla. 1970-luvun lopussa Yhdysvalloissa oli noin 18 miljoonaa espanjalaista syntyperää olevaa asukasta, joista useimmat olivat syntyisin Meksikosta, Kuubasta tai Puerto Ricosta. Meksikolaisia muutti maahan vuosina 1942–1964 noin viisi miljoonaa, ja heistä suurin osa hakeutui maatalouden tilapäistöihin. Moni meksikolaissiirtolainen on maassa laittomasti. Kaliforniassa on erityisen paljon niin meksikolaisia kuin aasialaisiakin siirtolaisia. Myös vietnamilaisia, unkarilaisia ja neuvostoliittolaisia muutti maahan 1970- ja 1980-luvuilla jonkin verran.[12]
Kaaviossa Yhdysvaltain siirtolaismäärät vuosikymmenittäin 2000-luvun alkuun asti:
Nykyisin muokkaa
Vuonna 2006 Yhdysvalloissa oli 37,5 miljoonaa maahanmuuttajaa,[13], ja heitä tulee yli 1,5 miljoonaa vuodessa,[14] josta melkein puolet laittomasti.[15]
1,27 miljoonalle maahanmuuttajalle myönnettiin oleskelulupa vuonna 2006. Yleisimpiä tulomaita ovat olleet Meksiko, Kiina, Intia ja Filippiinit joka vuosi 1998 alkaen.[16]
Vuonna 2017 Yhdysvalloissa oli 11 miljoonaa luvatonta siirtolaista. Lapsina maahan tuotujen siirtolaisten oleskeluoikeudesta on 2010-luvulla käyty poliittista väittelyä. Presidentti Obama antoi vuonna 2012 nuorille siirtolaisille mahdollisuuden laillistaa asemansa, mutta hänen seuraajansa Donald Trump on aikeissa lopettaa ohjelman.[17]
Kartassa Yhdysvaltain maahanmuuttajien synnyinmaat vuonna 2000:
Oleskelulupa ja kansalaisuuden saaminen muokkaa
Green card on henkilökortti, jolla osoitetaan ulkomaalaisen pysyvä oleskelulupa Yhdysvalloissa, ja se oikeuttaa myös työskentelemään maassa laillisesti. Green card on portti Yhdysvaltain kansalaisuuden hakemiseen sen jälkeen kun asukas on asunut maassa viiden vuoden ajan.[18]
Lähteet muokkaa
- Kero, Reino & Kostiainen, Auvo & Virtanen, Keijo: Uuden maailman jättiläinen: Yhdysvaltain historia. Helsingissä: Otava, 1991. ISBN 951-1-11435-2.
Viitteet muokkaa
- ↑ Kostiainen 1991, s. 45–50.
- ↑ Kostiainen 1991, s. 52–54.
- ↑ Haikala, Sisko (toim. Seppo Zetterberg): Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 638–641. WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4.
- ↑ Kostiainen 1991, s. 67.
- ↑ Kostiainen 1991, s. 67–68.
- ↑ Kostiainen 1991, s. 68–69.
- ↑ Kostiainen 1991, s. 70.
- ↑ Kero 1991, s. 262–263.
- ↑ Kero 1991, s. 270.
- ↑ Ellis Island NewYorkCity.fi. Viitattu 19.10.2016.
- ↑ Kero 1991, s. 359–360.
- ↑ Kero 1991, s. 517–519.
- ↑ Ohlemacher, Stephen: Number of Immigrants Hits Record 37.5M, Washington Post
- ↑ "Study: Immigration grows, reaching record numbers". USATODAY.com. December 12, 2005.
- ↑ "Immigration surge called 'highest ever'". Washington Times. December 12, 2005.
- ↑ United States: Top Ten Sending Countries, By Country of Birth, 1986 to 2006 (table available by menu selection) Migration Policy Institute. Viitattu 5.7.2007.
- ↑ Laura Saarikoski: Trump vie työ- ja oleskeluluvan lapsina USA:han tuoduilta luvattomilta siirtolaisilta – jopa 800 000:ta uhkaa karkotus Helsingin Sanomat. 5.9.2017. Viitattu 5.9.2017.
- ↑ Maarit Roiha: Green Card -arvonta houkuttelee miljoonia 31.3.2010. Yle Vintti. Viitattu 19.10.2016.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siirtolaisuus Yhdysvaltoihin Wikimedia Commonsissa
