Lyyli Armias Swan (24. kesäkuuta 1872 Helsinki12. toukokuuta 1974 Helsinki) oli mielisairaanhoitaja, joka työskenteli Lapinlahden sairaalan ylihoitajana.[1]

Swanin vanhemmat olivat opettaja, toimittaja Carl Gustaf Swan ja Emilia Charlotta Malin. Hän oli kuudes perheen yhdeksästä tyttärestä, joiden kirjeistä Anni Swanin poika Antero Manninen toimitti teoksen Yhdeksän mustaa joutsenta. Swanin perhe muutti Helsingistä Hämeeseen hänen ollessaan viisivuotias ja edelleen Lappeenrantaan 1884. Päättötodistuksen Swan sai silti Helsingin suomalaisesta tyttökoulusta 1890. Toimittuaan jonkin aikaa yksityisopettajana ja kirjapainon palveluksessa hän suoritti sairaanhoitajakurssin 1896 ja toimi sitten yksityishoitajana perheissä. Mielisairaanhoitoon hän perehtyi Tanskassa ja Ruotsissa 1899 Emil Hougbergin laatiman opinto-ohjelman mukaan. 1900 hän siirtyi Pitkäniemen sairaalan palvelukseen. Lapinlahden sairaalaan hänet palkattiin opetushoitajattareksi 1913, käynnistämään mielisairaanhoitajien koulutusta. Sitä ennen hän oli toiminut Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa ja Kammion sairaalassa Helsingissä ja tehnyt opintomatkan Saksaan 1906. Lapinlahden sairaalassa Swan työskenteli pitkään, 1925 hänet nimitettiin koko sairaalan ylihoitajaksi. 1920-luvulla Swan teki opintomatkat Tanskan ja Ruotsin ohella Islantiin. Swan jäi eläkkeelle 65-vuotiaana 1937. 101-vuotiaaksi elänyt Swan omistautui eläkkeellä suvulleen ja vietti viimeiset vuotensa sairaanhoitajattarien lepokodissa.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Minna Harjula: Swan, Lyyli (1872-1974). Suomen Kansallisbiografia. Osa 9, s. 497-498. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5.