Lumipiippo
Lumipiippo (Luzula nivalis, syn. Luzula arctica) on arktinen piippolaji. Se on kalkinsuosija. Lumipiippo kasvaa 5–15 senttimetriä korkeaksi ja on tiheästi mätästävä. Laji muistuttaa paljon kaaripiippoa (Luzula arcuata), mutta lehtilavat ovat täysikasvuisena litteät ja kukinnon sykeröt melkein perättömät.[1][2]
| Lumipiippo | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Vihviläkasvit Juncaceae |
| Suku: | Piipot Luzula |
| Laji: | nivalis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Pohjoismaissa lumipiippoa esiintyy jokseenkin yleisesti Huippuvuorilla ja harvinaisena Norjan–Pohjois-Ruotsin tunturiylängöllä.[2]
Lumipiipon uutisoitiin löytyneen Suomesta uutena lajina ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa.[3][4] Joitain vuosia myöhemmin löydetty laji paljastui väärin määritetyksi, eikä lumipiippoa olekaan löydetty Suomesta.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85.
- ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ Tiede.fi: Lumipiiposta Suomen uusin kasvilaji[vanhentunut linkki] Viitattu 1.3.2011. (vanhentunut linkki)
- ↑ Väre, H. 2003: Lumipiippo löytyi Enontekiöltä – Lutukka 19:110–112.
- ↑ Väre, H. 2006: Lumipiippo ei kasvakaan Suomessa – Lutukka 22:31.