Louis Léouzon Le Duc

Louis-Antoine Léouzon Le Duc (10. joulukuuta 1815 Dijon, Ranska22. lokakuuta 1889[1]) oli ranskalainen toimittaja, kirjailija ja diplomaatti. Hän käsitteli kirjoissaan erityisesti Pohjoismaita ja Venäjää.

Louis Léouzon Le Duc

Léouzon Le Duc saapui syksyllä 1842 kahden vuoden ajaksi kotiopettajaksi Helsinkiin kreivi Musin-Puškinin perheeseen. Hän kävi Suomessa vielä uudelleen 1846 ja 1850–1851. Toisella matkallaan vuonna 1846 hän oli saanut Ranskan hallitukselta tehtäväkseen etsiä Pariisin Invalidikirkkoon suunniteltua Napoleonin hautamonumentin sarkofagia varten punaista porfyyrikiveä. Léouzon Le Duc etsi kiveä Suursaaresta ja Aunuksesta ja löysi lopulta sopivaa kiveä Äänisjärven rannalta.

Léouzon Le Duc käänsi myös ensimmäisenä Kalevalan ranskan kielelle. Vanhan Kalevalan proosakäännös ilmestyi vuonna 1845 ja uuden Kalevalan 1867, niin ikään suorasanaisena proosakäännöksenä.

Léouzon Le Ducin vuonna 1880 ilmestynyt muistelmateos Vingt-neuf ans sous l'ʹEtoile polaire on ilmestynyt suomeksi Marja Itkonen-Kailan toimittamana ja suomentamana nimellä Pariisista Pohjantähden alle : muistelmia Suomesta 1800-luvun alkupuoliskolta. Léouzon Le Duc opiskeli syntymäkaupungissaan Dijonissa ja Vernoux’ssa, harjoitti kirjallisia ja historiallisia opinnoita Pariisissa. Vuonna 1842 hän joutui kotiopettajaksi Helsinkiin kreivi Musin-Puškinin perheeseen, joka silloin asui Suomessa. Kaksivuotisen täällä oleskelunsa aikana hän ryhtyi kääntämään (vanhaa) Kalevalaa ranskaksi apulaisinaan kaksi suomalaista, F. W. Brander (s. 1822, sittemmin Kaukolan kappalainen), joka hänelle käänsi Kalevalan sana sanalta ensin latinaksi, sitten ruotsiksi ja vihdoin ranskaksi, sekä professori A. A. Laurell.[1]

Kotimaahan palattuaan Léouzon Le Duc julkaisi tämän käännöksen 1845 kaksiosaisessa teoksessa nimellä La Finlande. Kalevalan käännös oli kuitenkin siinä ainoastaan runkona, jonka ympärille oli kiedottu mitä erilaisimpia asioita Suomen historiasta ja elämästä, ei edes aina Suomea koskevia, vaan on usein tehty hyppäyksiä Skandinaaviaan. Tämän jälkeen Léouzon Le Duc kävi Suomessa vielä kahdesti: 1846, jolloin hän saamansa toimeksiannon vuoksi oli etsimässä kiveä Napoleon I:n sarkofagiin, sekä 1850, jolloin hän täällä oleskeli kokonaisen talven nimenomaan suomen kielen ja runouden opintoja varten, Ranskan tiedeakatemian (Académie des inscriptions et belles lettres) ja opetusasiain ministeriön antaman toimeksiannon johdosta.[1]

Tällä matkalla Léouzon Le Duc ryhtyi Kalevalan toisen laitoksen kääntämiseen sekä tutustui etevimpiin suomalaisiin tiedemiehiin ja kirjailijoihin. Kalevalan kääntämisessä hänellä oli avustajana silloinen ylioppilas C. G. Borg, joka teki hänelle käännöksen pohjaksi täydellisen ruotsinkielisen sanasanaisen käännöksen (tallessa Pariisin skandinaavisessa kirjastossa). Käännös ilmestyi kuitenkin vasta 1867 Pariisissa nimellä Le Kalevala, épopée nationale de la Finlande et des peuples finnois. Se julkaistiin ensi osana teosta, jonka toisen osan oli määrä sisältää historiallisia, mytologisia, kielellisiä ja kirjallisia tutkielmia, mutta se jäi ilmestymättä. Uuden nimilehtipainoksen (jossa myös esipuheen loppuosa on uudestaan painettu) Kalevalan-käännöstään Léouzon Le Duc julkaisi 1879.[1]

Léouzon Le Ducin molemmat Kalevalan-käännökset ovat suorasanaisia, mutta silti eivät sanasanaisia. Hänen ilmoituksensa, että käännökset ovat tehdyt alkukielestä, pitänee paikkansa sillä tavoin, että hän on jonkin verran pitänyt alkutekstiä silmällä saamiensa sanasanaisten apukäännösten avulla. Erehdyksiä käännöksissä on, mutta ne osoittavat kiistatonta kirjallista kykyä. Léouzon Le Ducin vanhan Kalevalan käännös on ainoa täydellinen, joka siitä Castrénin ruotsinnoksen lisäksi on olemassa, ja hänen uusi Kalevalansakin ilmestyi aikaisemmin kuin Collanin ruotsinnos kokonaisuudessaan oli tullut julkisuuteen. Léouzon Le Ducin käännös on ollut Kalevalan tuntemisen tärkeimpiä välittäjiä muulle maailmalle.[1]

Léouzon Le Duc kirjoitti myös sanomalehtiin ja julkaisi matkamuistelmia sekä poliittisia ja kirjallisia tutkielmia ja kirjoitelmia, jotka eivät ole kovin syvällisiä, mutta sujuvakielisiä. Useat näistä välittömästi tai välillisesti koskevat Suomeakin, kuten Histoire littéraire du Nord. I. Tegnér (1850); Études sur la Russie et le Nord de 1’Europe (1853; sisältää m. m. Runebergin Nadezdan käännöksen); La question russe (1853); Les iles d’Aland (1854); La Baltique (1855; matkamuistelma Ruotsista, Suomesta ja Itämeren maakunnista); L’empereur Alexandre II (1855; sisältää mvös eri osaston, joka koskee Aleksanterin suhdetta Suomeen); Le congrés et le conflit dano-allemand (1864); Le sarcophage de Napoleon (1874): Vingt-neuf ans sous l’étoile polaire, souvenirs de voyages. I. L’ours du Nord: Russie, Esthonie, Hogland. (1879) sekä II. Le Renne: Finlande, Laponie, Iles d’Aland (1880); viimeksi mainittu kaksiosainen teos sisältää koko joukon muistoja ja jutelmia Suomesta ja Suomen kuuluisista miehistä muun muassa Fredrik Cygnaeuksesta.[1]

Teokset muokkaa

  • La Finlande: Son Histoire Primitive, Sa Mythologie, As Poésie Épique, Avec La Traduction Complète De Sa Grande Épopée: Le Kalewala, Son Génie. 1845 (Teos digitoituna Internet Archivessa)
  • Histoire Littéraire Du Nord. 1850
  • La Russie et la civilisation européenne. 1854 (Teos digitoituna Internet Archivessa)
  • La question russe: I. Le prince Menschikoff. II. L'église gréco-russe. III. La Russie. 1853 (Teos digitoituna Internet Archivessa)
  • Études sur la Russie et le Nord de l'Europe: Récits et souvenirs. 1853
  • Souvenirs et impressions de voyage dans les pays du Nord de l'Europe, Suède, Finlande, Danemark, Russie. 1853
  • La Russie contemporaine. 1854
  • Les Îles D'Aland. 1854
  • La Baltique. 1855
  • L'empereur Alexandre II; souvenirs personnels. 1855
  • La Croatie et la Confēdēration italienne. 1859 (Teos digitoituna Internet Archivessa)
  • Le Congrès Et Le Conflit Dano-allemand. 1864
  • Voltaire et la police; dossier recueilli à Saint-Pétersbourg, parmi les manuscrits français originaux enlevés à la Bastille en 1789. 1867
  • Le Sarcophage De Napoleon En Son Tombeau Des Invalides. 1873
  • Les odeurs de Berlin: pétition sur la démoralisation de l'Allemagne. 1874
  • Les cours et les chancelleries: impressions et souvenirs. 1876 (Teos digitoituna Internet Archivessa)
  • L'Odyssee galante d'une princesse russe. 1879
  • Vingt-neuf ans sous l'ʹEtoile polaire. 1880
    • Pariisista Pohjantähden alle: muistelmia Suomesta 1800-luvun alkupuoliskolta suom. & toiom. Marja Itkonen-Kaila, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 827. Helsinki 2001.
  • Le Sottisier De Voltaire. 1880

Käännöksiä muokkaa

  • 'Le Kalevala: épopée nationale de la Finlande et des peuples finnois, 1867

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e f Louis-Antoine Léouzon Le Duc, Tietosanakirja, osa 5, palsta 828, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1913

Aiheesta muualla muokkaa