Louis Jacques Thénard
Louis Jacques Thénard (4. toukokuuta 1777 La Louptière, Aube, Ranska – 21. kesäkuuta 1857 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kemisti, joka tunnetaan vetyperoksidin löytämisestä. Thénardin laatima kemian oppikirja oli aikanaan alan standarditeos.[1][2]
| Louis Jacques Thénard | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. toukokuuta 1777 La Louptière, Aube, Ranska |
| Kuollut | 21. kesäkuuta 1857 (80 vuotta) Pariisi, Ranska |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Louis Nicolas Vauquelin |
| Oppilaat | Ignacy Domeyko |
|
|
|
Elämä ja ura muokkaa
Thénardin isä, joka oli köyhä talonpoika, lähetti hänet kuusitoistavuotiaana opiskelemaan farmasiaa Pariisiin. Siellä hän osallistui Antoine François Fourcroyn ja Louis Nicolas Vauquelinin luennoille. Vauquelin järjesti Thénardille oman kemian professuurinsa Collège de Francessa. Myöhemmin hän opetti École Polytechniquessa ja Sorbonnessa, ja lopulta hänestä tuli Pariisin yliopiston kansleri. Hänestä tuli Ranskan instituutin jäsen vuonna 1810. Hänestä tuli vapaaherra vuonna 1825 ja Ranskan parlamentin edustajainhuoneen jäsen vuosina 1828-1832. Hänen kotikylänsä nimettiin hänen kunniakseen La Louptière-Thénardiksi vuonna 1865.[1][2]
Thénard oli yksi aikansa merkittävimmistä kemisteistä, joka kunnostautui sekä tiedemiehenä että kemian opettajana. Vuonna 1818 hän havaitsi, että vedyn ja hapen yhdistelmästä syntyy veden lisäksi vetyperoksidia. Eräs hänen tärkeimmistä teoksistaan käsitteli eetteriyhdisteitä. Lisäksi hänen tutkimuksensa sebasiinihaposta ja sapesta ansaitsevat maininnan. Hän myös valmisti Thénardin siniseksi (koboltinsininen) kutsuttua pigmenttiä.[1][2]
Hän teki paljon merkittävää tutkimusta ystävänsä Joseph-Louis Gay-Lussacin kanssa. Tämän kanssa hän kehitti menetelmän kaliumin ja natriumin valmistamiseksi. Vuonna 1808 hän valmisti booria. Erityisen tärkeitä ovat Thénardin Gay-Lussacin kanssa vuonna 1809 tekemät suolahappoa ja klooria koskevat tutkimukset. Myös orgaanisen kemian alalla hän teki merkittävää työtä erityisesti orgaanisia fosforiyhdisteitä koskien. Yhdessä Gay-Lussacin kanssa hän kehitti orgaanisten aineiden analyysimenetelmää.[1][2]
Thénardin työt on julkaistu Journal de physique, Annales de chimie ja Annales de chimie et de physique -lehdissä. Gay-Lussacin kanssa tehty työ on koottu teokseen Recherches physico-chimiques (1811). Thénard julkaisi myös yhden aikansa laajimmin käytetyistä kemian oppikirjoista, Traité de chimie élémentaire (1813-1816).[1][2]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louis Jacques Thénard Wikimedia Commonsissa
