Lothar I
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelin viimeinen kappale pitäisi tarkistaa jostakin. |
Lothar I tai Lothair I (795 – 29. syyskuuta 855 Prümin luostarissa) oli yksi frankkien kuninkaan Ludvig Hurskaan kolmesta pojasta.[1]
Lothar I | |
---|---|
![]() Kuva Lotharin evankeliumikirjasta, v. 849 - 851 | |
Frankkien (keskiosan) kuningas | |
Valtakausi | 843–855 |
Edeltäjä | Ludvig Hurskas |
Seuraaja |
Lothar II (Lothringen) Kaarle (Provence) |
Italian kuningas | |
Valtakausi | 822–855 |
Seuraaja | Ludvig II |
Pyhä saksalais-roomalainen keisari | |
Valtakausi | (817–)840–855 |
Edeltäjä | Ludvig Hurskas |
Seuraaja | Ludvig II |
Syntynyt | 795 |
Kuollut |
29. syyskuuta 855 Prüm |
Puoliso | Toursin Ermengarde |
Lapset |
Ludvig II Hiltrude Bertha Gisela Lothar II Rotrude Kaarle |
Suku | Karolingit |
Isä | Ludvig Hurskas |
Äiti | Hesbayen Ermengarde |
Lothar peri vuonna 843 Verdunin sopimuksella keskiosan isänsä valtakunnasta.[2] Hänen osakseen tuli Lothringen, joka sai hänen poikansa Lothar II:n mukaan nimen Lotharii regnum, 'Lotharin valta-alue'; samoista sanoista muodostuivat myös nimet Lotharingia ja nykyranskan Lorraine.[3]

Lothar oli naimisissa Ermengarden kanssa ja jäi leskeksi 851. Hänelle syntyi yhdeksän lasta, joista nuorin aviottomana vuonna 853. Valtakunta jaettiin kolmen pojan kesken. Vanhin lapsista, Ludvig, peri keisarin arvonimen ja Italian. Toiseksi vanhin, Lothar II, sai Lothringenin, ja nuorin, Kaarle, sai Provencen. Vuonna 855 Lothar luopui vallasta ja ryhtyi munkiksi.[2]