Avaa päävalikko
Lorentz Creutz

Lorentz Creutz (16151. kesäkuuta 1676 Öölannin edusta) oli suomalainen aatelismies, joka loi virkamiesuransa vuorihallinnossa eli kaivosteollisuutta valvovassa byrokratiassa ja toimi maaherrana Suomessa ja Ruotsissa. Creutz kohosi uransa aikana lähelle Ruotsin korkeinta valtaeliittiä. Hänestä tuli vapaaherra vuonna 1654, valtaneuvos 1660, kamarineuvos 1673 ja amiraali 1675. Creutz kaatui vuonna 1676 Öölannin meritaistelussa lippulaivansa räjähtäessä.

Sisällysluettelo

UraMuokkaa

Creutzit olivat itäiseltä Uudeltamaalta Pernajasta lähtöisin oleva alempaan aateliin kuulunut suku, jonka jäsenet olivat olleet vielä 1500-luvun lopulla vähämerkityksinen osa paikallista eliittiä. Hänen isänsä oli upseeri ja käskynhaltija Ernst Creutz, joka loi pohjan vauraudelle ja perillistensä yhteiskunnalliselle nousulle.

Creutz sai hyvän koulutuksen Keski-Euroopassa valmistuakseen juuri otolliseen aikaan Ruotsin suurvallan muuttuvan hallintokoneiston palvelukseen. Hän keskittyi erityisesti kaivosteollisuuteen, ja hänelle olikin ominaista paneutuminen työhönsä tarmokkaasti ja suoraviivaisesti. Vuosina 1649–1655 hän toimi Turun ja Porin läänin maaherrana sekä 1655–1662 Ruotsissa Kopparbergin läänin maaherrana.

Creutz johti noitavainojen aikana Ruotsissa Taalainmaan noituuskomissiota. Hän tuomitsi poltettavaksi yli 20 ihmistä.[1]

Creutz loi urallaan valtavan omaisuuden, joka koostui pääasiassa maatiloista. Hän rakennutti Pernajan Suur-Sarvilahden kartanon päärakennuksen, joka Askaisten Louhisaaren kartanon ohella on toinen kahdesta Suomeen suurvalta-ajalla valmistuneesta kivisestä kartanolinnasta. Perilliset kuitenkin menettivät suuren osan Creutzin keräämästä omaisuudesta pian koittaneen reduktion aikana.

KuolemaMuokkaa

Creutz oli elämänsä viimeiset hetket Kronan-laivan kannella jouduttuaan vastentahtoisesti merenkulkua hallitsemattomana siviilivirkamiehenä Ruotsin laivaston amiraaliksi. Ruotsin laivaston ylpeys Kronan tuhoutui Öölannin itäpuolella 1676, jolloin laiva Creutzin väärinkäsityksen takia kääntyi liian nopeasti ja purjeisiin tarttunut tuuli paiskasi sen kyljelleen. Ruutivarastossa syttynyt kipinä räjäytti laivan, ja se vajosi syvyyksiin mukanaan yli 800 miestä, mukana Creutz ja hänen poikansa Gustaf, joka myös oli laivaston upseereita.[2]

PerheMuokkaa

Lorentz Creutz meni vuonna 1639 naimisiin kenraali Jakob Duwallin (alk. Jacob MacDougall) tyttären Elsan kanssa.[3] Pariskunta sai kaikkiaan 15 lasta: seitsemän poikaa ja kahdeksan tytärtä.[4] Heidän kolme poikaansa olivat Lorentz Creutz nuorempi, Johan Creutz ja Carl Gustaf Creutz. Lorentz Creutzin veli oli Turun hovioikeuden presidentti Ernest Johann Creutz, joka toimi myös maaherrana.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Mirkka Lappalainen: Pohjolan noidat, s. 8. Otava, 2018. ISBN 978-951-1-31255-0.
  2. Lappalainen 2005, s. 300, 303–304.
  3. Lappalainen 2005, s. 158.
  4. Lappalainen 2005, s. 318.

Aiheesta muuallaMuokkaa